Golf50+, Golfin pelaamisen ja liikuntaharjoittelun merkitys väestönterveydelle 2020-luvulla ja tulevaisuudessa OSA 1
Tervetuloa lukemaan terveys ja hyvinvointi aiheista asiantuntijablogia. Kirjoituksissa pääset tutustumaan tutkittuun tietoon pohjautuviin näkökulmin erityisesti golfin terveysvaikutusten ja 50+ golfarin terveyden sekä hyvinvoinnin näkökulmasta. Golfista ja pelaamisesta, kuten elämästäkin, nauttii parhaiten, kun muistaa pelin lisäksi huolehtia myös itsestään. Haastankin sinut pohtimaan, miten voisit edistää omaa terveyttä ja hyvinvointiasi golfin avulla tulevan vuoden aikana. Liikuttavia lukuhetkiä!
Vuosi 2024 on käynnistynyt talvisissa tunnelmissa. Suomen Golfliitto on asettanut vuoden teemaksi golfin terveysvaikutukset ja uuden ”Golf tekee hyvää” -kampanjan tarkoituksena on aktivoida pelaajia, lisätä tietoisuutta ja kannustaa uusia pelaajia lajin pariin. Virallisesti kampanja starttaa Golfmessuilla, mutta aiheeseen voi virittäytyä tämän blogin kautta. Tänä vuonna onkin erityisen hienoa päästä kirjoittamaan teille lukijoille golfin monipuolisista terveysvaikutuksista. Uuden vuoden kunniaksi haluan johdattaa teidät tähän aiheeseen ja samalla haastaa pohtimaan, miksi erityisesti aikuiset ja ikääntyvät voisivat hyötyä entistä enemmän liikunnasta elämässään.
Miten väestön ikääntyminen vaikuttaa tulevaisuudessa?
Vuoteen 2050 mennessä maailman väestörakenne on merkittävästi muuttunut. Globaali väestön ikääntyminen on keskeinen terveyshaaste seuraavan 27 vuoden aikana. Väestöennusteen mukaan tilanne on erityisen huolestuttava Suomessa, sillä vuoteen 2050 mennessä joka kolmas suomalainen on yli 60-vuotias. Tämä asettaa merkittäviä paineita hyvinvointiyhteiskunnan terveyspalveluille erityisesti huoltosuhteen heikentyessä tulevien vuosien aikana.
Väestön ikääntyminen on monimutkainen ilmiö, mikä koskettaa meitä kaikkia. Nykyisillä elintapatottumuksilla pidempään elävät ihmiset tulevat kohtaamaan erityisesti elintapasidonnaisia terveyshaasteita, kuten sydän- ja verisuonitauteja sekä kognitiivista heikkenemistä ikääntymisprosessin aikana. Elintapasidonnaiset sairaudet aiheuttavat merkittävän uhan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvylle sekä kustannuksille.
Nykyisillä elintapatottumuksilla pidempään elävät ihmiset tulevat kohtaamaan erityisesti elintapasidonnaisia terveyshaasteita, kuten sydän- ja verisuonitauteja sekä kognitiivista heikkenemistä ikääntymisprosessin aikana.
Väestön ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka sisältää sekä yhteiskunnallisia toimenpiteitä, mutta erityisesti yksilötason elintapamuutoksia. Tämän vuoksi onkin elintärkeää kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten terveysliikuntaan ja liikuntatottumuksiin, jotka tutkitusti auttavat vähentämään näiden elintapasidonnaisten sairauksien esiintyvyyttä.
Miksi liikuntaharjoittelu on erityisen tärkeää +50-vuotiaille?
Liikunnalla on suuri merkitys sekä yksilön että väestönterveyden kannalta. Liikunta on yksi tärkeimmistä muokattavista elintapakäyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä, ja se tuottaa lukuisia terveyshyötyjä. Liikunta on terveyttä suojaava ja ylläpitävä tekijä. Säännöllisellä kohtuukuormitteisella liikuntaharjoittelulla voidaan pienentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä dementian eri muotoihin. Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus korostaakin viikkotasolla; päivittäistä kevyttä liikkumista, vähintään 2,5 tuntia sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa, ja vähintään kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta sisältävää harjoittelua.
Säännöllisellä kohtuukuormitteisella liikuntaharjoittelulla voidaan pienentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä dementian eri muotoihin.
Liikunnan kiistattomista terveysvaikutuksista huolimatta suomalaiset eivät liiku tarpeeksi. Lokakuun lopussa 2023 julkaistun Terve Suomi -tutkimukseen mukaan vain noin kolmannes yli 65-vuotiaista suomalaista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti viikoittain. Liikkumattomuus onkin maailman terveysjärjestön mukaan jo neljänneksi suurin ennenaikaisen kuoleman riskitekijä.
Liikunta on kuitenkin paljon muutakin, kuin kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. Liikunta tuottaa erilaisia tunteita, auttaa hallitsemaan stressiä ja ennaltaehkäisemään mielenterveyshaasteita. Se luo mahdollisuuden kehittyä, saavuttaa onnistumisen kokemuksia ja lisätä sosiaalisia suhteita, mikä voi parantaa elämänlaatua ja täten motivoida etenkin ikääntyneitä jatkamaan säännöllisen liikuntaharrastuksen parissa.
Koronapandemian vaikutus liikuntatottumuksiin ja erityisesti golfin suosioon 2020-luvulla?
Keväällä 2020 koko maailma kirjaimellisesti pysähtyi koronapandemian myötä. Erityisesti ikääntyneiden liikuntatottumuksen kokivat merkittäviä muutoksia, sillä pandemian aiheuttamat rajoitustoimet kohdentuivat erityisesti heihin. Tutkimuksissa havaittiinkin pandemian ensimmäisen aallon aikana, että ikääntyneiden fyysinen aktiivisuus väheni jopa 40 % Suomessa. Lisäksi rajoitustoimet vähensivät merkittävästi sosiaalisia kontakteja, mikä vaikutti negatiivisesti ikääntyneiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tulevaisuus näyttääkin, miten koronan aiheuttama liikkumattomuus vaikuttaa pidemmällä aikavälillä väestön terveyteen, etenkin ikääntyvien osalta.
Erityisesti pandemian ensimmäisen aallon aikana sisäliikuntatilojen ollessa suljettuna, erilaiset ulkoliikuntamuodot kasvattivat suosiotaan. Erityisesti golfin suosio kasvoi, sillä vaikka suurimmassa osaa Eurooppaa golfkentät olivat suljettuina, erityistoimenpiteiden myötä golfkenttiä pystyttiin pitämään auki Suomessa. Kevät- ja kesäkaudella 2020 golf saavutti ennätyksellisen suosion, kun golfkierroksia pelattiin yli neljä miljoonaa, mikä merkitsi 40 % kasvua verrattuna vuoteen 2019.
Tämä ilmiö innostikin tutkimusryhmääni tutkimaan tarkemmalla tasolla yli 65-vuotiaiden golfin pelaajien fyysistä aktiivisutta sekä elämänlaatua pandemian ensimmäisen aallon aikana. Kesän 2020 koronarajoituksista huolimatta seniorigolfarien fyysinen aktiivisuus lisääntyi merkittävästi muihin samanikäisiin verrattuna. Golfarien fyysinen aktiivisuus kokonaisuutena nousi 24 %, ja kohtalainen fyysinen aktiivisuus jopa 37 %. Koronapandemiaa edeltäneeseen talvikauteen 2019 verrattuna golfarit kävelivät 26 % enemmän ja heidän paikallaanolonsa väheni 21 %. Lisäksi tutkimus osoitti myös, että suomalaiset seniorigolfarit katsoivat elämänlaatunsa säilyneen korkealla tasolla pandemiarajoitusten aikana, ja yli 90 % piti elämänlaatuaan hyvänä. Tämä korostaa golfin mahdollisia myönteisiä vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun myös haastavina ajanjaksoina.
Kesän 2020 koronarajoituksista huolimatta seniorigolfarien fyysinen aktiivisuus lisääntyi merkittävästi muihin samanikäisiin verrattuna.
Ulko- ja luontoliikunnan merkitys 2020-luvulla koronapandemian aikana?
Kokoontumisrajoitusten jatkuessa ja liikuntapaikkojen sulkeutuessa uudestaan, muuttuneeseen tilanteeseen oli pakko sopeutua. Vaihtoehtoja eri ulkoliikuntamuodoista oli löydettävä. Ulkona liikkuminen tarjosi mahdollisuuden fyysiseen aktiivisuuteen samalla, kun vältettiin suljettuja tiloja ja suuria väkijoukkoja. Pandemian edetessä huomattiinkin, että ulkolajien ja luontoliikunnan suosio kasvoi merkittävästi, ja toivottavasti ulkoliikunnan trendi jatkuu myös tulevien vuosien aikana.
Mutta miksi golfin ja ulkoliikuntalajien harrastaminen oli erityisen hyvää terveyden näkökulmasta koronapandemian aikana? Jatketaan tästä seuraavassa blogissa.
Toivotan kaikille teille kuulijoille liikuttavia hetkiä!
Julia Kettinen on 29-vuotias kansainvälisesti menestynyt golfinterveysvaikutusten erityisasiantuntija ja tutkija. Hän tutkii erityiseesti golfin fysiologisia terveysvaikutuksia sydän-ja verisuonitautien sekä aivoterveyden näkökulmista. Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden tohtori liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineesta ja golfin ammattivalmentaja sekä Master Golf Academyn monivuotinen Pro. Lisäksi Julia toimii Itä-Suomen Yliopistossa Biolääketieteen yksikössä liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa osa-aikaisena yliopisto-opettajana. Julia asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa ja tekee erityisesti golfareille soveltuvia luentoja/webinaareja sekä verkkovalmennuksia liikuntaan ja ravitsemukseen liittyen. Lue lisää www.juliakettinen.fi
