SUOMEN
GOLFLIITTO

Suomen Golfliitto ry:n toimintasäännöt

Toimintasääntöjen printattava PDF-versio TÄSTÄ.
Seurajäsenyyden jäsenkriteerit PDF-versio TÄSTÄ.

1§ Nimi, kotipaikka ja kieli
Yhdistyksen nimi on Suomen Golfliitto ry, ruotsiksi Finlands Golfförbund rf. Yhdistyksen (epävirallinen) englanninkielinen nimi on Finnish Golf Union. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.
Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Liiton viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirja- ja kokouskieli on suomi.

2§ Tarkoitus
Liitto on suomalaisten golfseurojen, niiden muodostamien maantieteellisten alueiden ja muiden liittoon kuuluvien golforganisaatioiden valtakunnallinen keskus- ja palvelujärjestö. Sen tarkoituksena on toimia golfurheilun ja –liikunnan alalla yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen ja muiden yhdistysten aatteellisena ja toiminnallisena keskuselimenä. Liitto toimii eri intressipiirit yhteen kokoavana golfin ja sen olosuhteiden kehittäjänä Suomessa. Liitto vahvistaa golfin kautta liikuntakulttuurin yhteiskunnallista asemaa ja tukee jäsentensä ja niiden jäsenten monipuolista toimintaa golfin parissa. Liitto edustaa golfseuroja tehtäväalueensa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset periaatteet ja Suomen Olympiakomitean hyväksymät urheilun Reilun Pelin periaatteet.
Euroopan Golfliitto (EGA) hallinnoi sille myönnetyin valtuuksin tasoitusjärjestelmää jäsenmaidensa alueella Euroopassa. EGA on myöntänyt jäsenmaidensa oikeuden tasoitusjärjestelmään kansallisille lajiliitoille eli Suomessa Suomen Golfliitolle.

3§ Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
– johtaa, koordinoi ja tukee liiton ja sen jäsenten sekä muiden golfin alalla toimivien yhteisöjen yhteistyötä.
– tekee golfin parissa neuvonta- ja valistustyötä ja tarjoaa koulutus- ja valmennustoimintaa.
– edistää golfseurojensa tehokasta ja tuloksellista toimintaa ja edistää myös uusien golfseurojen perustamista.
– laatii ja vahvistaa golfin kilpailu-, mestaruus- ja merkkisäännöt ja kurinpitomääräykset sekä vahvistaa golfkenttien slope- ja course rating -arvot.
– valvoo edellisessä kohdassa mainittujen sääntöjen ja määräysten samoin kuin kansainvälisten golfsääntöjen sekä amatööri-, kilpailukelpoisuus- ja edustussääntöjen noudattamista ja ratkaisee niitä koskevat rikkomukset ja riitaisuudet.
– valvoo jäsenseurojensa ja niiden jäsenten kilpailutoimintaa sekä itse toteuttaa kilpailuita ja golftapahtumia.
– järjestää tai antaa jäsenseurojensa puolestaan järjestää lajin kansalliset mestaruuskilpailut.
– huolehtii golfurheilun kansainvälisestä edustuksesta ja edistää kansallista ja kansainvälistä menestystä.
– edustaa Suomea kansainvälisissä amatöörigolfin järjestöissä.
– harjoittaa tarpeen mukaan golfiin liittyvää julkaisutoimintaa ja edistää golfia koskevaa tutkimustyötä.
– huolehtii jäsenseurojensa ja niiden jäsenten tarvitsemien sisäisten palveluiden hankkimisesta, välittämisestä ja tuottamisesta.
Toimintansa taloudelliseksi tukemiseksi liitto voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä sekä hankkia varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi tekemällä mainossopimuksia ja järjestämällä arpajaisia, rahankeräyksiä sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi omistaa osakkeita.
Liitto voi ryhtyä hallituksensa päätöksellä yhteistyöhön muiden urheilun ja liikunnan alalla sekä yhteiskuntavastuun alalla koti- ja ulkomailla toimivien tahojen kanssa liittymällä jäseneksi tai tekemällä niiden kanssa yhteistoimintasopimuksia.

4§ Jäsenet
Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat rekisteröidyt aatteelliset yhdistykset, joiden toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on golfurheilu ja –liikunta (golfseurat). Näitä jäseniä kutsutaan näissä säännöissä seurajäseniksi.
Liiton seurajäsenet jaetaan maantieteellisiä aluerajoja seuraten alueisiin. Alueiden rajoista päättää liittokokous tarvittaessa. Alueiden jäsenseurat toteuttavat omalla ja alueellisella toiminnallaan liiton päämääriä sekä liiton niille antamia tehtäviä näiden sääntöjen puitteissa.
Liiton jäseneksi voidaan myös hyväksyä golfin parissa toimiva muu rekisteröity aatteellinen yhdistys, jonka pääasiallinen tarkoitus on golfurheilun ja –liikunnan edistäminen. Näitä jäseniä kutsutaan näissä säännöissä yhteisöjäseniksi.
Lisäksi liiton jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, joiden tarkoituksena on golfin ja/tai liikuntakulttuurin edistäminen tai, jotka muutoin haluavat edistää golfkulttuuria näissä säännöissä kerrotuin tavoin. Näitä jäseniä kutsutaan näissä säännöissä kumppanuusjäseniksi.
Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt golfurheilua ja –liikuntaa.
Jäsenet hyväksyy liiton hallitus lukuun ottamatta kunniajäseniä, joiden osalta päätöksen tekee liittokokous.
Järjestön seura- ja yhteisöjäseniltä peritään jäsenmaksu ja kumppanuusjäseniltä voidaan periä liittymis- ja/tai jäsenmaksu. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Seurajäsenen jäsenmaksun perusteena on seuran jäsenrekisteriin merkitty jäsenmäärä edellisen elokuun 31. päivänä.
Jäseniltä voidaan periä maksuja liiton palveluiden käyttämisestä.
5§ Jäsenyyden lakkaaminen
Jäsenyys liitossa lakkaa, jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta.

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla asiasta kirjallisesti hallitukselle tai ilmoittamalla siitä liitto- kokouksessa. Liitosta eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty. Siihen asti jäsenvelvollisuudet ja -oikeudet ovat voimassa.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen tai rajoittaa jäsenen jäsenoikeuksia määräaikaisesti, jos jäsen:
-rikkoo liiton sääntöjä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä
-toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai eettistä säännöstöä
-jättää noudattamatta liiton hallituksen tai muiden liiton elimien päätöksiä
-sallii henkilöjäsenensä tai työntekijänsä syyllistyvän yllämainittuihin rikkomuksiin tätä rankaisematta
-jättää maksamatta liitolle kuuluvan maksun tai
-jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa.

Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti viiden (5) päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätös astuu voimaan heti.

Erottamispäätöksestä voidaan valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisessa määräajassa.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, jos jäsen on jättänyt 12 kuukautta aikaisemmin erääntyneen jäsenmaksun osittainkin maksamatta.

6§ Sitoutuminen antidopingtoimintaan
Liitto, sen jäsenseurat sekä jäsenseurojen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n antidopingsäännöstöön, liiton antidopingohjelmaan sekä Kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisten kattojärjestöjensä antidopingsäännöstöön sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

7 § Eettinen säännöstö
Liiton toiminnassa noudatetaan Suomen Olympiakomitean hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia Reilun Pelin periaatteita, liiton kokouksen hyväksymää eettistä ohjeistusta, yleisiä kilpailu- ja kurinpitosääntöjä sekä kansainvälisten kattojärjestöjen ohjeistusta.

8 § Urheilun oikeusturvalautakunta
Liitto, sen jäsenet sekä niiden jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

9 § Kilpailutulosten ja – tapahtumien manipuloinnin ehkäiseminen
Liitto, sen jäsenet sekä niiden jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin ehkäisemään kilpailutulosten tai -tapahtumien manipulointia.

Liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä seurajäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta, eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman kilpailunsa kilpailutapahtumista.

10§ Kurinpito
Jäseneen, sen jäseneen ja muuhun sellaiseen toimijaan, joka on sitoutunut näihin sääntöihin, voidaan kohdistaa liiton kokouksen hyväksymiä liiton kurinpitosääntöjen mukaisia rangaistuksia.

Liiton kurinpitovaltaa käyttää liiton kokouksen valitsema kurinpitovaliokunta. Kurinpitovaliokunta on toiminnassaan ja päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liiton muista elimistä. Jäsenseurat luovuttavat ylimmän toimintaa koskevan valvonta- ja kurinpitovallan jäseniinsä nähden liitolle.

Kurinpitovaliokunnan toimivallasta, kokoonpanosta, toimikaudesta, tehtävistä, rangaistavista teoista, kurinpitomenettelystä ja rangaistuslajeista säädetään tarkemmin liiton kokouksen hyväksymissä liiton kurinpitosäännöissä.

Epäillyissä dopingrikkomuksissa 1.1. 2021 alkaen kurinpitovaltaa käyttää kuitenkin voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

11§ Liiton päätöksenteko
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.
Liittokokouksessa seurajäsenillä on yksi ääni kutakin alkavaa 500 jäsentä kohden, kuitenkin enintään kolme ääntä. Jäsenmäärä perustuu edellisen elokuun 31. päivän seuran jäsenrekisterin tilanteeseen. Yhteisöjäsenillä on kullakin yksi ääni. Kumppanuusjäsenillä ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.
Äänioikeuttaan ei kuitenkaan saa käyttää sellainen jäsen, joka ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä maksanut liiton laskuttamaa kyseisen vuoden jäsenmaksua kokonaisuudessaan.
Kukin kokousedustaja voi edustaa vain yhtä jäsentä.
Kumppanuus- ja kunniajäsenillä samoin kuin liiton hallituksen jäsenillä on liittokokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Ellei näissä säännöissä muuta määrätä, järjestön kokouksessa päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä.
Kun valittavana on useampi henkilö, vaalit toimitetaan suljetuin lipuin ja valituksi tulevat eniten ääniä saaneet henkilöt. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.
Kun valittavana on yksi henkilö, vaali toimitetaan suljetuin lipuin enemmistövaalina siten, että valittavaksi tulevan on saatava yli puolet annetuista äänistä. Mikäli yksikään ehdokas ei vaalin ensimmäisellä kierroksella saa yli puolta annetuista äänistä, käydään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, joista eniten ääniä saanut valitaan. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.

12§ Liiton kokoukset
Liiton varsinaiset liittokokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa. Varsinainen kevätliittokokous pidetään maalis-toukokuussa.
Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen järjestäytyminen;
2. todetaan edustettuina olevat liiton jäsenet sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3. esitetään liiton toiminnan vuosikertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastajan tilinpäätöksestä antama lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille;
5. valitaan joka toinen vuosi valintatoimikunta ja hyväksytään valintatoimikunnan ohjesääntö;
6. käsitellään muut liiton hallituksen tai jäsenten esittämät asiat
Varsinainen syysliittokokous pidetään marras-joulukuussa.
Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen järjestäytyminen;
2. todetaan edustettuna olevat liiton jäsenet sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3. päätetään jäsenmaksujen suuruus;
4. päätetään hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten sekä mahdollisten varajäsenten palkkiot;
5. hyväksytään liiton strategia, mikäli strategiakausi on päättymässä tai voimassaolevaa strategiaa ollaan tarkistamassa;
6. vahvistetaan seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma;
7. valitaan hallituksen puheenjohtaja, mikäli hänen toimikautensa on päättymässä;
8. valitaan muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet, mikäli heidän toimikautensa on päättymässä;
9. vahvistetaan muuttuneet kurinpitomääräykset
10. vahvistetaan eettiset ja muut jäsenistöä sitovat ohjeet, jotka eivät kuulu hallituksen toimivaltaan
11. valitaan tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja;
12. käsitellään muut liiton hallituksen tai jäsenten esittämät asiat.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai hallitus niin päättää tai jos kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä esittämänsä asian käsittelyä varten vaatii.
Kutsu ja esityslista liiton varsinaiseen liittokokoukseen voidaan julkaista liiton nettisivuilla tai lähettää jäsenille vähintään kaksi viikkoa etukäteen sähköpostilla tai kirjallisesti. Kutsu ja esityslista liiton ylimääräiseen liittokokoukseen voidaan julkaista liiton nettisivuilla tai lähettää jäsenille sähköpostilla tai kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen.
Jäsenen, joka haluaa esittämänsä asian varsinaisen liittokokouksen asialistalle, on ilmoitettava siitä yhdistyksen/hallituksen sähköpostiin tai kirjallisesti liiton hallitukselle tammikuun loppuun mennessä kevätkokouksen osalta ja syyskuun loppuun mennessä syyskokouksen osalta.

13§ Hallinto
Toimeenpanevana elimenä liiton toimintaa johtaa ja liiton asioita hoitaa hallitus, jonka toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallitus asettaa tarvittaessa toimiston avuksi toimikuntia. Hallituksen alaisena on liiton toimisto, jota johtaa hallituksen valitsema toiminnanjohtaja. Liittoa edustaa hallituksen määrittelemällä tavalla liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai muu taho.
Liiton hallituksen muodostavat liittokokouksessa kahdeksi (2) vuodeksi valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja seitsemän (7) hallituksen jäsentä sekä näille seitsemälle valittavat henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksessa tulee olla molempien sukupuolten ja kaikkien alueiden edustus. Hallitus valitsee vuosittain varapuheenjohtajan keskuudestaan.
Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa.
Puheenjohtaja, hallituksen jäsen ja varajäsen voidaan valita kuhunkin tehtävään enintään kolmeksi (3) peräkkäiseksi täydeksi toimikaudeksi. Jos hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai varajäsen ennen toimikauden päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan järjestön seuraavassa kokouksessa toinen vain siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksessa.
Puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen toimii puheenjohtajana varapuheenjohtaja. Muun hallituksen jäsenen ollessa estynyt tai esteellinen osallistumaan hallituksen kokoukseen, hänen henkilökohtainen varajäsen edustaa estynyttä jäsentä.
Hallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita yhdistyslain, näiden sääntöjen, hyvän hallinnon periaatteiden ja liittokokouksen päätösten mukaisesti.
Hallituksen tulee erityisesti
– kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
– valvoa ja johtaa liiton strategian toteuttamista
– hyväksyä golfin kilpailu-, mestaruus- ja merkkisäännöt
– valita tarpeelliset toimikunnat sekä päättää niiden tehtävistä liiton strategian mukaisesti
– valita ja vapauttaa tehtävistään järjestön johtavat toimihenkilöt (toiminnanjohtaja ja hänen esimiesalaiset);
– valvoa liiton toiminnan ja hallinnon johtamista
– hoitaa liiton taloutta ja tilinpitoa sekä laatia vuosikertomus ja toimintasuunnitelmat sekä talousarvioesitykset.
– lisäksi hallitus päättää maajoukkuevalintojen ja olympiakisavalintaehdotusten kriteereistä sekä siitä, kuka tai mikä taho liiton puolesta ko. valinnat tai ehdotukset tekee.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.

14§ Toiminnanjohtaja
Toiminnanjohtaja hoitaa liiton päivittäistä hallintoa hallituksen johdon ja valvonnan alaisena sekä vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.
Toiminnanjohtaja johtaa järjestön muita toimihenkilöitä.

15§ Liiton nimenkirjoittajat
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen, toiminnanjohtaja tai hallituksen tehtävään määräämä toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.

16§ Tilikausi
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

17§ Sääntöjen muuttaminen
Liiton sääntöjä voidaan muuttaa, jos sääntömuutosta on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liiton kokouksessa annetuista äänistä, ellei yhdistyslain säännöksistä muuta johdu.

18§ Liiton purkaminen
Mikäli liitto puretaan, sen varat on luovutettava suomalaista golfia edistävään aatteelliseen ja yleishyödylliseen tarkoitukseen liiton purkamisesta päättävän kokouksen päättämällä tavalla.
Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.