Suurin osa golfin aloittaneista oli 22–40-vuotiaita, jotka myös lopettavat lajin herkästi. Aloittelijoiden ja vähemmän pelanneiden harrastajien tyytyväisyyteen onkin syytä panostaa entistä enemmän tulevaisuudessa.

Suomen Golfliiton jäsenseurojen jäsenmäärä pysyi käytännössä ennallaan vuonna 2017. Kokonaisjäsenmäärä laski marginaalisesti eli 653 jäsenellä, ja vuosi oli kolmas peräkkäinen, kun jäsenmäärä muuttui alle prosenttiyksikön.

Jäsenmäärä vuonna 2017 oli 142 372, ja eri jäseniä golfseuroissamme oli 139 934. Mies- ja naisjäsenten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, naisten osuus Golfliiton jäsenistä on 29,4 %.

Uusimaa ja Keski-Suomi kasvu-uralla

Suomen Golfliiton kuudesta alueesta jäsenmääräänsä kasvatti vuonna 2017 Keski-Suomi ja Uusimaa, joskin jälkimmäinen vain 46 jäsenen verran. Muilla alueilla, Lounais-Suomessa, Itä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa jäsenmäärä laski.

Jäsenmäärä on ollut laskeva useamman vuoden ajan Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla, jossa lasku oli vuonna 2017 voimakkainta, 548 jäsentä. Muilla alueilla jäsenmäärä on pysynyt jota kuinkin vakaana, Uudellamaalla jopa hiljalleen kasvavana. Uudellamaalla jäseniä on myös ylivoimaisesti eniten, 46 205. Alueista pienin on Pohjanmaa 7787 jäsenellään.

Naiset miehiä vanhempia

Juniori-ikäisten pelaajien määrä seuroissamme kuitenkin laski edelleen. Junioreita, eli alle 21-vuotiaita jäsenistöstä on kymmenesosa. Osaltaan siksi suomalaisten golfareiden keski-ikä vuonna 2017 oli 48,4 vuotta.

Yli 50-vuotiaita miespelaajistamme on 46% ja naisista 59%.

Nuorten aikuisten, eli 21–40-vuotiaiden joukossa naisten määrä on vain noin 20%. Vastaavasti yli 50-vuotiasta harrastajista naisia on enemmän kuin joka kolmas. Naisharrastajien keski-ikä Suomessa onkin viitisen vuotta miehiä korkeampi.

Naiset aktiivisia green cardin suorittajia

Green cardin suorittaneissa naisia on suhteellisesti enemmän kuin jo harrastavien joukossa.  Vuonna 2017 Suomessa myönnettiin 8800 green cardia, joista neljä kymmenestä naispuolisille suorittajille. Miespuolisten suorittajien osuus on merkittävästi naisia suurempi alle 40-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden suorittajien joukossa, kun valtaosa naispuolisista green cardin suorittajista on iältään 40–60 vuotta.

Uusien tai palaavien pelaajien keski-ikä vuonna 2017 oli miehillä 35,2 ja naisilla 39,8 vuotta. Etenkin 22–30-vuotiaiden ikäryhmässä miehet ovat vahvasti yliedustettuna.

Lopettaneista suurin osa on iältään 15–50 vuotta.

Tilanne on kuitenkin sama myös lopettajien tai tilastoista poistuneiden pelaajien joukossa, jossa keski-ikä on neljä–viisi vuotta korkeampi kuin aloittajilla; miehillä 40,7 ja naisilla 44,2 vuotta.

Merkittävin poistuneita jäseniä koskeva huomio on, että pääosin lopettaneet ovat iältään 15–50-vuotiaita – toisin sanoen harrastajia, jotka pääosin eivät lopeta lajia ikääntymisestä johtuvien syiden johdosta, kuten on joskus virheellisesti ajateltu asian olevan. Lopettaneista ainoastaan 17% on yli 60 vuotiaita ja 7% yli 70-vuotiaita.

Aloittelijat ja vähemmän pelanneet keskiöön

Golfin lopettaneiden ja aloittaneiden määrä on käytännössä identtinen, noin 15 000 henkilöä. Laji kiinnostaa vuodesta toiseen ja green card -suoritusten määrä on hyvällä tasolla, mutta se kuuluisa perälauta vuotaa.

Aloittelijoiden ja vähemmän pelanneiden tyytyväisyyteen on panostettava entistä enemmän.

Mutkat suoristaen voidaan päätellä, että aloittelijoista ja vähemmän pelanneista ei ole onnistuttu pitämään riittävän hyvää huolta golfseuroissamme. Suomessa on keskitytty kiitettävästi uusien pelaajien rekrytoimiseen, mutta panostuksia vaaditaan entistä enemmän myös jo pelaavien harrastajien suhteen, jotta lajin vasta aloittaneet ja korkeammalla tasoituksella pelaavat saataisiin pysymään kentällä ja jatkamaan harrastustaan.

Lajin aloittaneiden joukossa suurimmat ikäryhmät ovat 22–40 vuotiaat miehet ja naiset. Siinä iässä golf edelleen luontaisesti tyypillisimmin aloitetaan. Golfseurojen ja eri toimijoiden olisikin hedelmällistä panostaa tuntuvasti tähän ikäryhmään kuuluvien harrastajien odotusten täyttämiseen ja toiveiden tyydyttämiseen – unohtamatta juniori- ja seniorityötä – sillä luontaista kasvupotentiaalia näissä ikäryhmissä näyttää olevan eniten.

Teksti Sami Sarpakunnas