SUOMEN
GOLFLIITTO

Ajankohtaista

Jo kaksi kautta säiden armoilla – golfkierrosten kokonaismäärässä 7 prosentin pudotus

GolfliittoPelaajalleSeuroille10. Marraskuuta 2017

Nurmijärven toimitusjohtaja Esa Meriläisen sääkirjanpito todistaa, kuinka dramaattinen vaikutus kehnoilla golfsäillä on kenttien kävijämääriin.

Suomen kentillä pelataan tänä vuonna yhteensä hieman alle 2,7 miljoonaa golfkierrosta. Golfbox- ja NexGolf-seurajärjestelmien tilastot vahvistavat kentiltä syksyn aikana kantautuneet huhut: kauden kokonaiskierrosmäärä putoaa vuodentakaisesta 2,9 miljoonasta kierroksesta noin seitsemän prosenttia.

Vuoden 2015 huippulukuihin (3,1 miljoonaa golfkierrosta) verrattuna golfkentillä pelattujen kierrosten kokonaismäärä on pudonnut kahdessa vuodessa yli 13 prosenttia.

Kilpailukierroksia pelattiin tänä vuonna hieman yli 350 000, mikä on runsaat 13 % koko kierrosmäärästä. Kilpailukierrosten määrä putosi vuoden takaisesta vain noin 3 %, mutta vuotta aiemmin kisakierroksissa nähtiin jyrkkä 21 prosentin pudotus.

Suurimpia selittäviä tekijöitä kierrosmäärän sukellukselle ovat tavallista lyhyempi kausi ja kehno golfsää. Kausi alkoi keväällä ympäri maata totuttua myöhemmin, ja lokakuun loputtomien sateiden ja syyspakkasten jälkeen kentät on suljettu monilla paikkakunnilla selvästi tavallista aiemmin.

Sade karkottaa golfarit

Nurmijärven Golfklubin toimitusjohtaja Esa Meriläinen on pitänyt jo vuosia kirjaa Nurmijärven kentän avaus- ja sulkemisajankohdista sekä kentällä vallinneista sääoloista. Kausi 2017 oli Nurmijärvellä lyhin neljääntoista vuoteen. Keskus avasi ovensa vapunpäivänä 1. toukokuuta, ja kenttä suljettiin kokonaisuudessaan 26. lokakuuta. Meriläisen vuoteen 1997 ulottuvan kirjanpidon mukaan kenttä on avattu myöhemmin ainoastaan kerran, vuonna 2013, jolloin kausi käynnistyi 2. päivä toukokuuta.

Pituutta Nurmijärven päättyneelle kaudelle kertyi 178 päivää, mikä on 16 päivää alle kymmenen edellisen vuoden keskiarvon. Vuoden 2015 ennätyspitkään (220 päivää) kauteen verrattuna kausi 2017 Nurmijärvellä jäi lähes puolitoista kuukautta (42 päivää) lyhyemmäksi.

”Toukokuussa kaksi ensimmäistä viikkoa satoi räntää. Lokakuussa satoi puolestaan ensin vettä ja sitten tulivat pakkaset. Marraskuussa päivät ovat jo niin lyhyitä, ettei kentän auki pitämisellä enää paikata kävijätilastoja”, Meriläinen sanoo.

Hänen sääkirjanpitonsa todistaa, kuinka dramaattinen vaikutus säällä ja sääennusteilla on kierrosmääriin. Meriläinen kirjaa kauden aikana ylös jokaisen päivän kävijämäärän ja tekee merkinnän, mikäli päivän sää on ollut helteinen tai sateinen. Toimitusjohtajat tietävät hyvin, että golfarit säikähtävät helposti jo pelkkää sateen uhkaa. Kierrosaikoja aletaan perua heti, kun sääpalvelut alkavat varoitella sateen todennäköisyydestä.

Pitkäaikaistilastojen perusteella golfkaudet ovat pidentyneet Suomessa 2000-luvulla molemmista päistä.

Kesäkuussa Nurmijärvellä oli Meriläisen kirjanpidon mukaan kolmetoista normaalia päivää, jolloin sää ei vaikuttanut kentän kävijämääriin. Pelaajia Nurmijärvellä oli normaalipäivinä keskimäärin 274. Kesäkuun neljänä hellepäivänä keskiarvo nousi tasan sadalla kävijällä 374 pelaajaan (+36 %), mutta sadepäivinä kävijämäärä putosi keskiarvollisesti lähes puoleen (140 pelaajaa) normaalipäivään verrattuna. Sadepäiviä Meriläinen kirjasi kesäkuulta yhteensä kolmetoista, ja niiden yhteisvaikutus kävijämääriin oli huomattavan negatiivinen.

Nurmijärven 178 päivää pitkän kauden aikana oli Meriläisen mukaan yhteensä 76 päivää, jolloin sää (sade tai pakkanen) vaikutti haitallisesti kentän kävijämääriin. Se on 21 päivää enemmän kuin kausilla 2016 ja 2015 ja peräti 29 päivää enemmän kuin vuonna 2014.

Kaksi perättäistä huonoa vuotta ovat tehneet yli 400 000 kierroksen loven Suomen golfkenttien kävijämääriin kahden vuoden takaisiin ennätyslukemiin verrattuna. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja koko ajan kiihtyvä keskustelu ilmastonmuutoksen voimistumisesta ovat saaneet golfjohtajatkin miettimään, mitä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä mahtaakaan olla luvassa.

Pitkäaikaistilastojen perusteella golfkaudet ovat pidentyneet Suomessa 2000-luvulla molemmista päistä. Sadepäivien runsaus ruuhkaisimpina sesonkikuukausina syö kuitenkin nopeasti varhaisen kevään tai lämpimän syksyn vaikutukset.