SUOMEN
GOLFLIITTO

Blogit

Golf50+, golfin pelaamisen ja liikuntaharjoittelun merkitys väestönterveydelle 2020-luvulla ja tulevaisuudessa OSA2

Blogit4. Maaliskuuta 2024

Tervetuloa lukemaan terveys- ja hyvinvointiaiheista asiantuntijablogia. Kirjoituksissa pääset tutustumaan tutkittuun tietoon pohjautuviin näkökulmin erityisesti golfin terveysvaikutusten ja 50+ golfarin terveyden sekä hyvinvoinnin näkökulmasta. Golfista ja pelaamisesta, kuten elämästäkin, nauttii parhaiten, kun muistaa pelin lisäksi huolehtia myös itsestään. Haastankin sinut pohtimaan, miten voisit edistää omaa terveyttä ja hyvinvointiasi golfin avulla tulevan vuoden aikana. Liikuttavia lukuhetkiä!

Kevät on alkanut ja Golfmessut 2024 lähenevät. ”Golf tekee hyvää” -kampanja starttaa Golfmessuilla Helsingin Messukeskuksessa 22.-24.3.2024. Luvassa on paljon inspiroivaa ja mielenkiintoista ohjelmaa. Tämän kerran kirjoituksessa pohdimme miksi golfin, ja ulkoliikuntalajien harrastaminen oli erityisen hyvää terveyden näkökulmasta koronapandemian aikana. Pandemian edetessä huomattiin, että erityisesti golfin ja luontoliikunnan suosio kasvoi merkittävästi.

Ulko- ja luontoliikunnan merkitys 2020-luvulla koronapandemian aikana?

Mutta mitä tapahtui koronapandemian pitkittyessä? Kokoontumisrajoitusten jatkuessa ja liikuntapaikkojen sulkeutuessa uudestaan, muuttuneeseen tilanteeseen oli pakko sopeutua. Vaihtoehtoja eri ulkoliikuntamuodoista oli löydettävä. Ulkona liikkuminen tarjosi mahdollisuuden fyysiseen aktiivisuuteen samalla, kun vältettiin suljettuja tiloja ja suuria väkijoukkoja.
Pandemian aikana kävely, sauvakävely ja golf olivat terveysturvallisia ulkoliikuntamuotoja, joiden aikana oli mahdollisuus noudattaa  kahden metrin turvaväliä sekä muita rajoitustoimia. Lisäksi ne olivat entuudestaan ikääntyneiden keskuudessa suosittuja terveysliikunnan muotoja, joissa on alhainen vammariski, ja jonka vuoksi niitä voidaan harrastaa läpi elämän. Kaikki nämä kolme liikuntamuotoa sisältävät sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää kestävyysliikuntaa, mutta golf ja sauvakävely ovat aivoterveyden ja erityisesti kognition näkökulmasta vaativampia verrattuna perinteiseen kävelyyn. Golf vaatii strategista ajattelua ja jatkuvaa kognitiivista osallistumista, sillä pelaajan on ratkaistava pelin erilaisia kognitiivisia haasteita, kuten etäisyyksien arviointia, mailojen valintaa ja useita olosuhteiden muuttujia. Sauvakävely puolestaan edellyttää tarkkaa rytmiä ja samanaikaista käsi-jalka-koordinaatiota.

Golf vaatii strategista ajattelua ja jatkuvaa kognitiivista osallistumista, sillä pelaajan on ratkaistava pelin erilaisia kognitiivisia haasteita, kuten etäisyyksien arviointia, mailojen valintaa ja useita olosuhteiden muuttujia.

Voidaanko vain yksittäisellä arkisella liikuntasuorituksella vaikuttaa omaan terveyteen?

Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen liikuntaharjoittelu muun muassa edistää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen sekä tehostaa rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa. Liikunta parantaa myös aivojen verenkiertoa ja hapetusta sekä edistää aivojen välittäjäaineiden toimintaa, mikä vaikuttaa kognitioon. Erityisesti kestävyysliikunnan vaikutuksia kognitioon on tutkittu, ja vaikuttaisi, että liikuntasuoritus, joka sisältää kestävyysliikunnan lisäksi myös muita elementtejä, kuten lihaskunnon, tasapainon sekä silmä-käsi-koordinaation harjoittamista, voisi olla pelkkää kestävyysliikuntaa tehokkaampaa harjoittelua etenkin ikääntyneillä.

Kestävyysliikunnan välittömiä eli yksittäisen liikuntasuorituksen aiheuttamia vasteita sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan sekä kognitioon on kuitenkin tutkittu enimmäkseen nuoremmilla henkilöillä tarkkaan kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa. Eri kestävyysliikuntamuotojen välittömistä vaikutuksista iäkkäämpään väestöön sen sijaan tiedetään vähemmän. Lisäksi lisätietoa tarvitaan eri liikuntamuotojen arkivaikuttavuudesta, eli siitä minkälainen vaste liikuntasuorituksella saadaan oikean elämän ympäristössä laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. On hyvä muistaa, että säännöllisen liikuntaharjoittelun terveysvaikutukset koostuvat toistuvista yksittäisistä arjessa tapahtuvista liikuntasuorituksista. Täten on tarpeen tietää tarkemmalla tasolla yksittäisen liikuntasuorituksen terveysvasteita oikeassa ja todellisessa elinympäristössä, jotta voimme suositella liikuntaa vieläkin paremmin ennaltaehkäisevänä tekijänä ja hoitomuotona ikääntymisen haasteita vastaan. Lisäksi tarkemmat tiedot yksittäisten liikuntasuoritusten merkityksestä terveydelle voivat myös motivoida yksilöitä pitämään parempaa huolta päivittäisestä liikkumisesta.

On hyvä muistaa, että säännöllisen liikuntaharjoittelun terveysvaikutukset koostuvat toistuvista yksittäisistä arjessa tapahtuvista liikuntasuorituksista.

Vankempi tieteellinen pohja golfin terveysvaikutuksille?

Tämä sytytti kipinän lähteä selvittämään tarkemmalla tasolla golfin terveysvaikutuksia ikääntyneiden näkökulmasta sekä luomaan vankempaa tieteellistä pohjaa golfin terveysvaikutuksille. Tutkimusryhmäämme kiinnosti erityisesti golfin ja ikääntyneiden keskuudessa suosittujen kognitiivisesti haastavien terveysliikuntamuotojen akuutit terveysvasteet aivoterveyden, kognition sekä sydän- ja verenkiertoelimistön näkökulmasta verrattuna perinteiseen kävelyyn. Lisäksi meitä kiinnosti tutkia liikuntaharjoittelun vaikutuksia aidossa ja todellisessa ympäristössä niin sanotuissa kenttäolosuhteissa laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella, jotta liikunta olisi rinnastettavissa normaaliin arkiliikuntaan ja täten tutkimustulokset laajemmin yleistettävissä tavalliseen elämään. Tämä innostikin selvittämään tarkemmalla tasolla yksittäisen 18-väyläisen golfkierroksen sekä 6 km sauvakävelyn ja kävelylenkin välittömiä vasteita.

Miten yksittäinen 18-väylän golfkierros, 6 km sauvakävely- tai kävelylenkillä vaikuttaa terveyteen?

Tutkimuksemme mukaan sekä 18-väyläisellä golfkierroksella että 6 km sauvakävely- tai kävelylenkillä oli välittömiä positiivisia vaikutuksia iäkkäiden sydän- ja verisuoniterveyteen huolimatta harjoitteiden erilaisesta kestosta ja kuormittavuudesta. Kaikki liikuntasuoritukset laskivat osallistujien systolista verenpainetta, kävely ja sauvakävely myös diastolista verenpainetta. Verrattuna sauvakävelyyn ja tavalliseen kävelyyn golfin peluu on intensiteetiltään matalatehoisempaa, mutta golfkierroksen pidemmän keston ja suuremman energiankulutuksen myötä kuormittavampaa, mikä näytti vaikuttavan erityisen myönteisesti veren rasvaprofiiliin ja verensokeriin. Kaikki tutkitut liikuntamuodot paransivat kognitiivista toimintaa kognitiivisten testien perusteella. Tulosten perusteella näitä erityisesti ikääntyvälle väestölle hyvin soveltuvia liikuntamuotoja, erityisesti golfia, voi suositella terveille iäkkäille terveyden edistämisen sekä sydän- ja verisuonitautien sekä kognitiivisen heikkenemisen ehkäisyn tueksi.

Lue lisää tutkimusuutisista:
Golf pitää terveenä pitkään, lisää tutkimustuloksia terveyshyödyistä
Golf ja sauvakävely paransivat kognitiivisia toimintoja iäkkäillä

Suomi Golfin terveysvaikutukset kiinnostavat maailmalla

Tutkimusartikkelit, jotka aiheesta olemme julkaisseet, ovat saaneet erityisen paljon kansainvälistä mediahuomiota. Tutkimuksen tuloksista on julkaistu yli 1000 uutista lähes 30 eri maassa ympäri maailmaa. Lisäksi artikkeleista on uutisoitu myös USA:ssa TV-formaateissa.  Muun muassa Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan Health Publishing -julkaisu, UK The Times ja Yhdysvaltalainen CBS News -uutiskanava raportoivat tutkimustuloksista.

Golf liikuttaa maailmanlaajuisesti valtavan määrän ihmisiä päivittäin ja onkin erityisen hienoa välittää uutta tieteellisesti merkittävää tutkimustietoa golfarien terveyteen liittyen. ”The joke goes that golf is a great way to ruin a perfectly nice walk, but when it comes to health benefits golf could actually be better than a nice walk.” The Times 28.10.2023 tutkimukseemme liittyvä siteeraus kiteyttää tutkimuksemme tulokset erinomaisesti. Yksittäinen 18-väyläinen golfkierros voikin tuottaa suuremmat terveyshyödyt kuin perinteinen yhden tunnin kävelylenkki. Tähän liittyy myös Suomi Golfin keskeinen vahvuus ja kansainvälisten toimittajien eniten ihmettelemä asia, pelataanko suomessa tosiaan golfia tyypillisesti kävellen? Ylpeänä tähän voin vastata, että tutkitusti yli 90 % suomalaista golfareista pelaa pääsääntöisesti kävellen ja golfautoa käytetään lähtökohtaisesti vain terveydellisistä syistä. Pidetäänhän tästä Suomi Golfin supervoimasta kiinni jatkossakin ja tehdään Suomi Golf tunnetuksi tästä!

yli 90 % suomalaista golfareista pelaa pääsääntöisesti kävellen ja golfautoa käytetään lähtökohtaisesti vain terveydellisistä syistä.

Mitä terveyshyötyjä voi kerryttää pelaamalla golfia säännöllisesti?

Siirrytään vielä lopuksi vuoteen 2050. Minkälaisia terveyshyötyjä voisi kerryttää, jos pelaisi 2-3 kierrosta golfia viikossa kesäkauden aikana seuraavan 26 vuoden ajan? Suomessa pelin kausiluontoisuus huomioiden tämä tarkoittaisi noin 50 kierrosta kesäkauden aikana.

Vuoteen 2050 mennessä olisi:

  • pelannut 1300 18-väyläistä golfkierrosta (ja todennäköisesti hukannut vähintään saman määrään palloja pelikierrosten aikana)
  • haastanut aivoja ja kognitiota sekä kehittänyt hienomotorisia taitoja suunnittelemalla, lyömällä, etsimällä ja laskemalla pelistrategian kannata vähintään 100 000 lyöntiä (ja tunnollisesti myös tehnyt saman määrän harjoituslyöntejä)
  • ottanut noin 17 miljoonaa askelta pehmeällä nivelystävällisellä alustalla (osan tosin varmasti myös tasapainoa haastavalla epätasaisella alustalla metsässä palloja etsiessä)
  • edistänyt sydän- ja verisuoniterveyttä sekä painonhallintaa kävelemällä noin 12 000 kilometriä vihreässä ja kauniissa ympäristössä luontoliikunnasta nauttien
  • pysynyt liikkeessä noin 4700 tuntia pelikavereiden kanssa jutellen (ja hyvien sekä vähemmän hyvien lyöntien lomassa kannustaen)
  • saavuttanut viikoittaiset WHO:n terveyttä edistävät liikuntasuositukset
  • saavuttanut myös sosiaalista ja henkistä hyvinvointia tukevia elementtejä, kuten oppimisen ja onnistumiseen iloa, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jotka yhdessä toimivat hyvinä motivaattoreina palamaan golfin pelaamisen pariin aina uudestaan
  • todennäköisesti motivoituneempi huolehtimaan myös muista terveyttä edistävistä elämäntavoista, jotta pystyisin pelaamaan golfia vielä säännöllisesti seuraavina vuosinakin läpi elämän.
  • ennen kaikkea nauttinut elämänmittaisesta rakkaasta harrastuksesta

Yksilön näkökulmasta golfin terveysvaikutukset ovat laajat. Säännöllinen golfin harrastaminen ja aktiivinen pelaaminen ovat jo nyt merkittävä keino terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Golfin potentiaali väestönterveyttä edistävänä terveysliikuntana korostuu kuitenkin merkittävästi tulevina vuosina väestön ikääntyessä. Näin ollen golfin harrastaminen ei ainoastaan vaikuta yksilön terveyteen positiivisesti, vaan sillä on myös laajempia vaikutuksia väestönterveyden kannalta. Kannustamalla ikääntyviä ihmisiä liikkumaan ja osallistumaan aktiivisesti golfin pariin voimme edistää terveyttä ja hyvinvointia koko yhteiskunnassa.

golfin harrastaminen ei ainoastaan vaikuta yksilön terveyteen positiivisesti, vaan sillä on myös laajempia vaikutuksia väestönterveyden kannalta.

Toivon kaikille teille kuulijoille liikuttavia hetkiä golfin parissa tuleville vuosille ja erityisesti tulevalle golfkaudelle!

Julia Kettinen

Julia Kettinen on 29-vuotias kansainvälisesti menestynyt golfinterveysvaikutusten erityisasiantuntija ja tutkija. Hän tutkii erityiseesti golfin fysiologisia terveysvaikutuksia sydän-ja verisuonitautien sekä aivoterveyden näkökulmista. Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden tohtori liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineesta ja golfin ammattivalmentaja sekä Master Golf Academyn monivuotinen Pro. Lisäksi Julia toimii Itä-Suomen Yliopistossa Biolääketieteen yksikössä liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa osa-aikaisena yliopisto-opettajana. Julia asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa ja tekee erityisesti golfareille soveltuvia luentoja/webinaareja sekä verkkovalmennuksia liikuntaan ja ravitsemukseen liittyen.

Lue lisää www.juliakettinen.fi