Golfin ja liikuntaharjoittelun henkiset terveysvaikutukset
Golfin terveysvaikutukset -artikkelisarjan kautta tutustumme tieteeseen pohjautuviin golfin monipuolisiin terveysvaikutuksiin. Golfin pelaaminen edistää tutkitusti terveyttä ja aktiivista elämäntyyliä edistämällä fyysistä ja henkistä terveyttä, kognitiota ja sosiaalisia toimintoja. Haastankin sinut pohtimaan, miten voisit edistää omaa terveyttäsi tulevan golfkauden aikana!
Miten ikääntyminen vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin?
Golfkausi on lähtenyt käyntiin koko Suomessa ja on aika suunnata katseet hetkeksi golfin sekä liikuntaharjoittelun henkisiin terveysvaikutuksiin. Terveyden määritelmässä ei olekaan kyse pelkästään yksilön sairauksien lukumäärästä tai niiden puuttumisesta, vaan kyseessä on moniulotteinen kokonaisuus, mikä sisältää fyysisen terveyden lisäksi myös sosiaalisen ja henkisen terveyden ulottuvuuden. Väestön ikääntyessä myös mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisy ja henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen korostuu yhteiskunnan näkökulmasta, sillä mielenterveydellä on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus niin yksilö- kuin väestötasolla. Elinajanodotteet ovat pidentyneet, ja yli 65-vuotiaat ovat toimintakykyisiä entistä pidempään, jonka vuoksi on tärkeä keskittyä myös mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyyn, jotta elämästä pystyy nauttimaan kokonaisvaltaisesti myös ikääntymisen myötä.
Elinajanodotteet ovat pidentyneet, ja yli 65-vuotiaat ovat toimintakykyisiä entistä pidempään, jonka vuoksi on tärkeä keskittyä myös mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyyn, jotta elämästä pystyy nauttimaan kokonaisvaltaisesti myös ikääntymisen myötä.
Ikääntymiseen ei aina kuitenkaan liity kokemus hyvästä terveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista, vaan korkeampi elinikä voi lisätä terveydellisiä haasteita myös mielenterveyden näkökulmasta. Ikääntyneellä voi olla huoli oman fyysisen toimintakyvyn ja kognition säilymisestä iän karttuessa, taustalla saattaa olla terveysongelmia tai huolta kyvystä sopeutua oman vanhenemisen tuomiin elämäntilanteiden muutoksiin. Ikääntymiseen onkin yhdistetty korkeampi riski sairastua erilaisiin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen. Elämänlaatu ja tyytyväisyys omaan elämään ovatkin käsitteinä moniulotteisia ja niillä tarkoitetaan usein henkilön omaa käsitystä elämäntilanteestaan peilattuna hänen arvomaailmaansa, tavoitteisiin, odotuksiin ja kulttuuriseen ympäristöön. Koettu hyvinvointi mielletään etenkin Pohjoismaissa laajan käsitteenä, millä tarkoitetaan yksilöiden omaa kokemusta ihmisenä olemisen aineellisen perustan lisäksi terveydentilasta, sosiaalisista suhteista ja identiteetistä sekä niiden ulottuvuuksista, mikä yhdistetään usein tyytyväisyydeksi elämään ja onnellisuuteen.
Elämänlaatua ja koettua hyvinvointia tukevia tekijöitä yli 65-vuotiaille ovat muun muassa terveys, liikuntakyky, tyytyväisyys itseensä, riittävä tarmo arjesta selviytymiseen ja tyytyväisyys ystäviltä sekä lähipiiriltä saatuun tukeen. Tutkimuksissa on havaittu, että fyysinen aktiivisuus ja säännöllinen liikuntaharjoittelu vaikuttavat positiivisesti yli 65-vuotiaiten henkiseen hyvinvointiin. Liikuntaharjoittelu on tunnistettu keskeiseksi suojatekijäksi ikääntyneiden masennusta vastaan ja sitä voidaankin käyttää perinteisten hoitomenetelmien lisäksi mielenterveyshaasteiden hoidon tukena. Lisäksi säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja harrastukset tyypillisesti lisäävät henkilön kokemaa yksilöllistä hyvinvointikokemusta. Näin ollen varhainen henkisen toimintakyvyn haasteisiin puuttuminen esimerkiksi liikuntaharrastusta ja sosiaalisia toimintoja tukemalla on kustannusvaikuttava vaihtoehto terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kansanterveyden näkökulmasta.
Mikä motivoi meitä liikkumaan säännöllisesti?
Usein ajattelemme, että fyysisen aktiivisuuden ja liikuntaharjoittelun määrä olisi sidoksissa käytettävän vapaa-ajan määrän. Moni kokee, että jo valmiiksi kiireiseen arkeen on vaikea yhdistää säännöllistä liikuntaharjoittelua, ja että viimeistään eläköitymisen myötä jäisi enemmän vapaa-aikaa käytettäväksi liikuntaharjoitteluun. Silti Suomalaisista eläkeläisistä noin 75% harrastaa kestävyysliikuntaa vähemmän kuin suositellaan, eli valtaosa yli 65-vuotiaista ei liiku terveyden ja itsenäisen toimintakyvyn kannalta riittävästi. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharjoittelu koko aikuisiän aikana on yhdistetty alhaisempaan fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen ja liikkumisongelmien esiintyvyyteen ikääntyneillä. Tämän vuoksi fyysisen aktiivisuuden edistäminen läpi elämän on tärkeää, jotta fyysistä aktiivisuutta ja itsenäistä toimintakykyä voitaisiin ylläpitää mahdollisimman pitkälle vanhuuteen asti.
Yleisesti säännölliseen liikuntaharjoitteluun yhdistetään kolme perusmotivaation syytä, jotka ovat aktiivisena pysyminen, yhteisöllisyyden tunne muiden harrastajien kanssa ja itsensä haastaminen omien tavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti golfin osalta terveydestä huolehtiminen, elämänlaadun parantaminen ja hauskuus motivoivat pelaajia säännölliseen golfharjoitteluun. Psykologisten perustarpeiden vaikutusta vapaa-ajan aktiviteetin valintaan sekä toteuttamiseen on ruvettu tutkimaan tarkemmin vasta 2010-luvulla. Tutkimuksien tavoitteena on ollut auttaa henkilöidä hahmottamaan tarkemmin, kuinka vapaa-ajan eri kokemukset voivat vaikuttaa heidän koettuun hyvinvointiinsa. On tärkeä muistaa, että yksinään riittävä vapaa-aika ei riitä palautumaan arjen kuormituksesta tai luomaan merkityksellisyyttä elämään, vaan sen lisäksi yksilöllä tulisi olla omakohtaisia merkityksellisyyden kokemuksia vapaa-ajan aktiviteettien aikana, jotka tukevat palautumista ja merkityksellisyyden tunnetta sekä siten lisäävät henkisiä voimavaroja. Psykologisen perustarpeiden, eli irrottautumisen, omaehtoisuuden, taidonhallinnan, merkityksellisyyden sekä yhteisöllisyyden kokeminen vapaa-ajalla mahdollistaa henkilölle käyttöönsä laajemmat fysiologiset ja psykologiset resurssit, jotka edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja täten usein motivoivat palaamaan aina uudestaan säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin.
Kuten aikaisemmin jo todettiin fyysisellä aktiivisuudella, on yleisesti myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Golfin vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen on tutkittu suhteellisen vähän, mutta osassa tutkimuksissa on raportoitu golfia pelaavilla henkilöillä olevan korkeampi koettu hyvinvointi ja elämänlaatu verrattuna ei golfaaviin henkilöihin. Golfin pelaamisen on kuitenkin todettu edistävän fyysisten terveyshyötyjen lisäksi myös henkistä terveyttä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja säännöllisellä pelaamisella on voitu myös vaikuttaa mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyyn. Golfin pelaaminen tarjoaa mahdollisuuden luontoliikuntaan sekä viheralueiden ja luonnon läheisyyteen, mitkä tutkitusti edistävät positiivisesti henkistä hyvinvointia. Lisäksi säännöllisen golfin pelaamisen on todettu myös lisäävän luontoliikunnan määrää ja vahvistamaan luontoyhteyden kokemusta kaikissa ikäluokissa.
Golfin pelaaminen tarjoaa mahdollisuuden luontoliikuntaan sekä viheralueiden ja luonnon läheisyyteen, mitkä tutkitusti edistävät positiivisesti henkistä hyvinvointia.
Psykologisten perustarpeiden kokemisen osalta golfin pelaamisen liittyy usein rentoutumisen ja arjesta irtaantumisen kokemus, mikä voi liittyä esimerkiksi golfkentän ympäristön ja maisemista nauttimiseen sekä sosiaaliseen yhteyteen muiden pelaajien kanssa. Moni golffari voikin samaistua siihen tunteeseen, että golfkentän ympäristö on paikka, jonne on mukava tulla rentoutumaan ja nauttimaan kesästä. Erityisesti ikääntyneillä omaehtoisuuden kokemus on tärkeä osa henkilön elämää, sillä jokaiselle meistä on tärkeää päästää toteuttamaan itseään itselle merkityksellisten asioiden parissa. Omaehtoisuuden kokemuksella tarkoitetaankin kokemusta siitä, että henkilö voi itse päättää omasta toiminnastaan ja ajankäytöstään sekä motivaatio harrastamiseen on sisäistä. Golfin pelaaminen tarjoaa usein ikääntyneelle monipuolisen mahdollisuuden päästä toteuttamaan itseään säännöllisesti merkityksellisen harrastuksen parissa. Kuten tiedämme, golf on teknisesti vaativa laji, jossa pelaajan taidonhallintaa testataan jokaisen kierroksen yhteydessä. Golfin pelaamisen aikana taidonhallinnan tunnetta voi kokea monessa eri tilanteessa, esimerkiksi yksittäisten lyöntisuoritusten tai oman tasoitukseen pelatun lyöntituloksen osalta. Tutkimuksissa on havaittu, että ikä ei vaikuta taidonhallinnan kokemuksen täyttymiseen. Golfin pelaaminen tarjoaa ikääntyneille henkilöille mahdollisuuden kehittää pelitaitoja ja lisätä taidonhallinnan sekä onnistumisen kokemusta.
Arjessa olisi hyvä varmistaa, että meillä on riittävästi käytettävissä aikaa itselle merkityksellisten asioiden toteuttamiseen. Merkityksellisyyden kokemuksella tarkoitetaan tunnetta, mikä syntyy, kun teemme itselle tärkeitä ja arvokkaita asioita. Yhteenkuuluvuuden tunteella tarkoitetaan tunnetta siitä, että kuulutaan joukkoon tai laajempaan yhteisöön. Merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne yhdessä toimivat hyvinä motivaattoreina palaamaan säännöllisen liikuntaharjoittelun pariin aina uudestaan ja uudestaan. Golfin pelaaminen on sosiaalista, jolloin monelle ikääntyneelle golfin pelaaminen ja golfseuraan kuuluminen sekä siihen liittyvä aktiivinen seuratoiminta tukevat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne yhdessä toimivat hyvinä motivaattoreina palaamaan säännöllisen liikuntaharjoittelun pariin aina uudestaan ja uudestaan.
Aktiivinen elämäntyyli luo kokonaisvaltaista hyvinvointia
Tutkimuksissa on havaittu, että onnistuvaan ikääntyminen koostuu usein fyysisestä, emotionaalisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta, joissa tärkeinä tekijöinä on korostettu terveyttä, aktiivisuutta, harrastuksia, henkilökohtaista kasvua, omaehtoisuutta, tavoitteiden asettelua ja sosiaalisia suhteita. Kokonaisuudessaan golfin pelaaminen ja golfyhteisöt tarjoavat mahdollisuuden kehittää edellä mainittuja elementtejä, jotka vaikuttavat positiivisesti koettuun hyvinvointiin edistävien psykologisten perustarpeiden täyttymiseen. Tämä tukeekin ajatusta siitä, että golfin pelaamista voidaan pitää monipuolisena terveysliikunnan muotona, mikä tarjoaa fyysisen aktiivisuuden lisäksi myös henkistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevia elementtejä. Vaikka moni näistä tekijöistä on meille golfin pelaajille tuttuja, niin yleisesti ikääntyneiden liikuntatottumusten turvaamiseksi ja parantamiseksi tulisi löytää uusia liikuntamuotoja sekä ikääntyneille sopivia harrastusmuotoja perinteisen liikuntamuotojen lisäksi. Otathan tänä kesänä jonkun uuden golfkaverin mukaan kentälle tutustumaan lajiin, sillä moni uusi lajinharrastaja yllättyy näistä monipuolisista henkistä terveyttä edistävistä terveysvaikutuksista, joista pääsemme lajin parissa nauttimaan.
Julia Kettinen on 28-vuotias Itä-Suomen Yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkija sekä yliopisto-opettaja, joka tekee väitöskirjatutkimusta golfin terveysvaikutuksista. Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden maisteri ja golfin ammattivalmentaja. Kettinen on monivuotinen Master Golfin Golf Pro. Golfin Kettinen on aloittanut 6-vuotiaana ja on kilpaillut juniorivuosina kansallisella tasolla. Kettinen asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa.
