Jäsenseurojen tyytyväisyys parani
Golfliitto pyytää vuosittain palautetta jäsentyytyväisyyskyselyn muodossa. Kyselyn avulla haluamme mitata onnistumistamme sekä saada arvokasta tietoa siitä, millaista tukea golfseurat liitolta tarvitsevat ja haluavat. Tämän vuoden kyselyyn vastasi yhteensä 59 puheenjohtajaa. Ensimmäisen kerran kyselyyn pystyi vastaamaan myös ruotsiksi, mikä otettiin ilolla vastaan.
Golfliiton kokonaistoiminnan NPS-tulos oli 31. Parannusta tuli neljä yksikköä, mutta ihan tavoitteeseen (35) ei päästy.
”Golfliiton olemassaolon perusta on pitää huolta golfista ja auttaa golfseuroja onnistumaan omassa työssään sekä tuottaa lisäarvoa suomalaiseen golfyhtälöön. On hienoa huomata, että tekemäämme työtä arvostetaan. Työtä kuitenkin riittää vielä”, kommentoi liiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.
Avoimista palautteista nousee vahvasti esiin golfseurojen erilaisuus. Se mikä toiselle seuralle on tärkeä asia, saattaa toiselle olla täysin merkityksetöntä. Tämän huomasi hyvin muun muassa vastauksista, joissa viitattiin seuratoimintaan. Osa seuroista kiitti siitä, että liitto panostaa seuratoiminnan kehittämiseen. Tukimateriaaleja hyödynnetään suhteellisen laajasti.
”Saadun palautteen perusteella seuratoimintaan kaivataan erityisesti konkreettisia malleja ja ideoita. Myös jalkautumista ja entistä tiiviimpää yhteydenpitoa seurojen suuntaan toivotaan”, kertoo seuratoimintapäällikkö Kirsi Erofejeff-Engman.
Osa vastaajista taas koki, ettei seuratoiminnan kehittämiseen tarvita liiton tukea vaan pitäisi keskittyä kilpagolfiin. Monessa seurassa onkin vakiintunut toimintamalli, joka koetaan riittävän toimivaksi eikä seuratoiminnan kehittäminen ole välttämättä ensisijaisena kehityskohteena.
Avoimissa vastauksissa nousi esiin myös selkeitä kehitysehdotuksia ja toiveita, kuten Golfliiton verkkokauppa sekä työkaluja seuran hallinnon kehittämiseen.
”Ainakin osaan toiveista pystytään vastaamaan hyvinkin nopeasti. Ensi vuonna vastuullisuusteema on entistäkin enemmän esille, ja seuran hallinnon kehittämiseen on tulossa tukimateriaaleja ja webinaareja”, summaa Erofejeff-Engman.
Viestintä sai huippupalautteet Aloittajan oppaasta
Yleisen arvosanan lisäksi toinen osa kyselyä koski Golfliiton viestintää ja markkinointia. Kokonaisarvosanoiksi saatiin ulkoisesta viestinnästä 7,6 (2020: 7,6) ja sisäisestä viestinnästä 8,2 (2020: 8,4). Tavoitearvoina molemmissa on 8.
Avoimissa palautteissa runsaasti kehuja sai Aloittajan opas, joka postitettiin keväällä parin vuoden sisällä aloittaneille pelaajille ja yhteisöt pystyivät tilaamaan niitä myös omaan käyttöönsä esimerkiksi alkeiskursseilla tai tapahtumissa jaettaviksi.
”Oppaan tuottaminen oli meille iso ponnistus, ja on upeaa miten innolla se on otettu vastaan. Ensi kaudelle otetaan päivitetty painos oppaasta, eikä digiversiotakaan kannata missään nimessä unohtaa”, viestintävastaava Marika Voss kertoo.
Vastaajat olivat tyytyväisiä lajin kasvaneeseen medianäkyvyyteen ja arkipäiväistymiseen, mutta edelleen mielikuvien raikastamisessa riittää työtä. Golfin saamista televisioon yleisille kanaville toivotaan myös, ja Golfliitto jatkaa yhteistyön syventämistä Ylen kanssa asian kehittämiseksi.
Golflehti saa pääosin hyvät arvosanat, ja ensi vuonna sen kohderyhmää saadaan laajennettua myös ei-golfareihin, kun Golflehden rikastettuja digijuttuja tullaan hyödyntämään lajimarkkinoinnissa. Erityisesti toiveissa nousi esille terveysaiheiden käsittely.
Golfalan sisäistä viestintä pidettiin hyvänä – säännölliset uutiskirjeet tuovat tietoa ja virikkeitä, ja apua saa aina pyytämällä. Golfliiton tuottamia tukimateriaaleja käyttää 86 % vastanneista. Materiaalitoiveissa nousivat etenkin erilaiset ohjevideot golfkäyttäytymiseen ja harjoittelun tueksi, laadukkaat kuvituskuvat, valmiit juttupohjat, best practice -käytännöt sekä tuki aloittajan polun konseptointiin.
Nykyistä tukimateriaalien sijaintia Sharepoint-palvelussa toivotaan kehitettävän.
”Otimme heti koppia videoista, ja golfkäyttäytymiseen liittyvää sisältöä on tulossa keväällä. Pyrimme tuottamaan mahdollisimman monia hyödyttävää materiaalia – toki toiveissa näkyy yhteisöjen erilaisuus, eli kaikki eivät varmasti käytä kaikkea. Uusia ideoita otetaan jatkuvasti vastaan”, Voss jatkaa.
”Lämmin kiitos vielä kaikille kyselyyn vastanneille! Tavoitteenamme on palvella jäsenseurojamme entistä paremmin, ja se onnistuu avoimella vuorovaikutuksella, hyvällä yhteistyöllä ja keskinäisen ymmärryksen lisäämisellä”, toiminnanjohtaja Korhonen summaa.
