Juniorit keskiössä M&M ProAmissa ja valmennusseminaarissa
Päivän päätteeksi seurojen junioritoimintaan jaettiin yli 24 000 euroa
”Tänään pelataan sydäntäni lähellä olevan asian puolesta – tavoitteena on saada lisää resursseja seurojen junioritoimintaan”, aloitti Minea Blomqvist-Kakko aamun Pickala Golfissa.
Tiistaina 22.9. Mikko Ilonen ja Minea järjestivät toista vuotta peräkkäin nimeään kantavan M&M ProAm-tapahtuman, jossa Suomen parhaat ammattilaiset ja yritykset pelasivat yhdessä suomalaiselle juniorigolfille. Päivän aikana seurojen junioritoimintaan jaettiin yli 24 000 euroa, jonka lisäksi ammattilaisille oli 4000 euron potti.
Golfliitto oli jälleen mukana yhteistyökumppanina, ja palkitsi myös erillisen videokilpailun teemalla ”Mikä on parasta meidän junnutoiminnassa”. Parhaan videon stipendin ja 2000 euroa vei Imatran Golf.
Lisäksi Golfliitto järjesti tapahtuman yhteydessä pidetyn valmentaja- ja ohjaajaseminaarin, jossa koulutuksen ja keskustelun avulla oli tavoitteena saada eväitä ja ideoita oman golfyhteisön juniorivalmennukseen.
”Minni ja Mikko ovat toimineet upeasti Golfliiton Koko Suomi golfaa -kampanjan tähtinä, ja meillä on yhteinen intohimo sekä junioritoiminnan että lajin kasvattamisesta. He pistävät itseään likoon monin tavoin, ja yhteistyö M&M ProAm-tapahtuman suhteen on luontevaa”, Golfliiton viestintävastaava Marika Voss kertoo.
Valmentajaseminaarissa käsiteltiin monipuolisia aiheita
Tapahtuman yhteydessä järjestettiin juniorivalmentajille ja -ohjaajille luentoja, jossa tietotaitoa olivat jakamassa Turkka Tervomaa Jääkiekkoliitosta, urheilupsykologi Paula Thesleff sekä työelämäprofessori ja taitotohtorinakin tunnettu Sami Kalaja. Mukana seminaarissa oli noin kolmisenkymmentä ohjaajaa ja valmentajaa, osa etäyhteyksien kautta.
Tervomaan aiheena oli mitä golfvalmennus voisi oppia jääkiekon Leijonan polusta. Hän esitteli Jääkiekkoliiton aluetoimintaa, ja miten se on muuttunut vuosien varrella vahvasti liittovetoisesta etenkin seurojen alueelliseksi yhteistyöelimeksi. Seurojen välinen yhteistyö on erinomaista ja tiivistä, ja liitto kehittää seuravalmentajia esimerkiksi panostamalla merkittävästi alueellisiin taitovalmentajiin ja kouluttajiin. Jääkiekkoliitto tukee seuratoimintaa monipuolisin oppain ja on tuotteistanut valmiita malleja matalan kynnyksen rekrytointiin.
Urheilupsykologi Paula Thesleff muistutti alkuun kaiken valmennuksen olevan itseasiassa psyykkistä valmennusta, se on yksi osa taitoharjoittelua.
”Psyykkiset taidot, kuten elämänhallinta, päivittäinen vuorovaikutus, tietoinen ominaisuuksien kehittäminen, ovat koko elämää varten. Kaikki se on aina läsnä arjessa.”
Parhaimmillaan psyykkinen valmennus on ongelmia ennaltaehkäisevä toimintatapa, jolla voidaan saada kiinni esimerkiksi negatiivisista ajatuskuluista tai keskittymisen herpaantumisesta. Näin urheilijan tietoisuus ja itsetuntemus lisääntyvät. Thesleff neuvoo, että psyykkisiä taitoja kannattaa harjoittaa säännöllisesti kuten muitakin taitoja – mieluummin 10 minuuttia viikossa kuin tunti silloin tällöin.
Päivän viimeisessä osassa keskityttiin taitoon ja sen oppimisen valmiuksiin, jotta valmentajat voisivat hahmottaa mitä voivat missäkin ikävaiheessa vaatia. Sami Kalaja aloitti nuoren urheilijan kolmella motivointipilarilla. Pystyvyys, eli harjoitteiden oltava sopivan vaikeita, autonomia, eli urheilijan pitää itse pystyä vaikuttamaan tekemiseensä ja yhteenkuuluvuus, eli osana yhteisöä oleminen.
Kalaja kävi läpi motorisen kehityksen ja kinesteettisen havainnoinnin vaiheet, ja esitteli harjoitteita eri vaiheisiin. Hän muistutti että lajitaidot perustuvat perustaitojen (kuten kävely, hypyt, heitot, tasapaino) päälle, ja toimivat porttina lähes kaikkiin harrastuksiin – ilman uintitaitoa ei voi harrastaa monia lajeja lainkaan.
Vaikka nuorten keskimääräiset tulokset perustaidoissa ovat huonontuneet, niin Kalajalla oli positiivisiakin uutisia. Monipuolinen taitoharjoittelu tihentää hermoverkkoa aina – eikä vain junioreilla vaan jopa satavuotiailla.
Tallenne ja materiaalit seminaarista tullaan jakamaan Golfliiton Sharepointiin pian.
