Golf teki loistokkaan paluun olympialaisiin Rio de Janeirossa 2016. Sitä ennen olympiagolfia oli pelattu viimeksi 112 vuotta sitten.

Suomalaisia golfareita Riossa pelasi neljä – Mikko Ilonen (21.), Roope Kakko (43.), Ursula Wikström (44.) ja Noora Komulainen (48.). Kultaa veivät Justin Rose ja Inbee Park.

Reilut kolme vuotta myöhemmin Wikström summaa kokemusta seuraavasti.

”Puitteet ja häsäys ympärillä olivat isommat, mutta golf on aina golfia. Golfille mukana olo on upea juttu, ja oli mielenkiintoista tutustua muiden lajien urheilijoihin. Myös suomalaisia oli paljon katsomassa.”

”Suuruus yllätti, vaikka sitä osasi odottaa. Ykkösdraivi jännitti normaalia enemmän. Parasta ehdottomasti oli olympiakylä ja -henki, osana sitä yhteisöä oleminen”, Komulainen kertoo.

Golf nousi Rion seitsemänneksi suosituimmaksi lajiksi katsojilla ja someaktiivisuudella mitattuna. Valtava näkyvyys ulottui myös kotimaahan – molemmat naisista kertovat ei-golfareiden tunnistaneen heidät Rion jälkeen usein olympiakävijöinä.

Menestyksen nälkää jäi myös Tokioon, ja se lukee molempien tavoitelistalla majorien ohella.

”Jos pääsen mukaan, niin haluan olla kovemmalla tasolla kuin Riossa”, Komulainen linjaa.

Wikström jatkaa, että hän haaveili kisoista jo lapsena. Golfareille olympialaiset ovat vielä uutta, kun taas yleisurheilussa on totuttu erilaiseen arvokisasykliin. Majorien ja olympialaisten vastakkainasettelulle hän ei näe pointtia.

”Mitalista seuraisi varmasti pelkästään hyvää. Kisat tuntuvat kuitenkin vielä kaukaisilta itselleni, vaikka muu maailma olisi eri mieltä”, Wikström sanoo.

Kaksikko kävi kesällä Japanissa valmentajansa Petteri Nykyn kanssa Thaimaan LET-kisan jälkeen. Pikareissulla tutustuttiin kisakenttään ja olosuhteisiin.

”Selkeä puistokenttä ja upeat puitteet. Raffeja kasvatetaan varmasti ylös ja griineihin on luvassa nopeutta kisavirityksessä”, Wikström kertoo. Kuva-aineisto kotiin viemisiksi jäi silti ottamatta, sillä golfetiketti on Japanissa tiukka ja kuvaaminen kentällä kiellettyä.

Kisojen ajaksi loppukesästä on luvattu hellettä ja hyvin kosteaa. Komulainen pitää olosuhdetta pelattavana, mutta haastavana. Toinen pohtimista aiheuttava asia on liikenne ja liikkuminen yleensäkin, sillä Suur-Tokion alueella asuu 38 miljoonaa ihmistä.

”Ruuhkia on vaikea ennustaa ja lyhytkin matka voi viedä 1,5 tuntiakin. Kenttä on 50 kilometriä kisakylästä, jossa kaikki palvelut ovat muttei tuntikausia haluaisi autossakaan istua. Tutustuimme reissulla myös muihin majoitusvaihtoehtoihin.”

”Golf kuuluu ehdottomasti olympialaisiin muun huippu-urheilun tavoin”

Naiset jakoivat kokemuksensa muulle Olympiaryhmälle, joka pitää yhdessä säännöllisiä treenipäiviä ja -leirejä Timo Rauhalan johdolla. Pelaajat saavat myös taloudellista tukea.

Kumpikaan ei kuitenkaan usko kamppailun pelipaikoista vaikuttavan ryhmän sisäisiin väleihin, sillä pelaavathan he vastakkain jatkuvasti kiertueella.

”Kaikki taistelevat vain itsensä kanssa. Hyvältä näyttää Suomelle, että täydet paikat olisi tulossa”, Wikström sanoo.

Olympiarankingit sulkeutuvat kesäkuun lopulla, ja pelaajat ovat selvillä pian sen jälkeen. Tilanne on kutkuttava, sillä pari hyvää kisaa oikeaan aikaan voi vaikuttaa paljonkin rankingeissa.

Miesten joukkue tulee varmuudella muuttumaan, sillä Mikko Ilonen on lopettanut uransa. Tällä hetkellä pelipaikoissa ovat kiinni Mikko Korhonen sekä Kalle Samooja kannoillaan Tapio Pulkkanen. Naisissa Wikströmin seuraksi kisarajan paremmalle puolelle on noussut Sanna Nuutinen. Komulainen tavoittelee kaksikkoa, ja mielenkiintoista on LPGA-Tourille nousseen Matilda Castrénin mahdollinen lentoonlähtö.

Loistokautta pelaava Sanna Nuutinen on noussut Suomen ykkösnaiseksi maailmanlistalla, ja myöntää Tokion olympialaisten olevan ympyröity isolla hänen kalenterissaan. Hän aikoo pelata kaikki mahdolliset rankingeihin vaikuttavat kisat ennen kesäkuun loppua.

”Golf kuuluu ehdottomasti olympialaisiin muun huippu-urheilun tavoin. Olen aina halunnut olla mukana.”

Teksti Marika Voss