Vuoden 2026 Seuratoimijapäivä järjestettiin lauantaina 17. tammikuuta Sokos Hotel Triplassa Helsingissä. Tapahtuma kokosi yhteen noin 200 golfyhteisöjen edustajaa eri puolilta Suomea keskustelemaan siitä, miten golfista rakennetaan entistä vahvempi, vetovoimaisempi ja elinvoimaisempi laji. Lisäksi etäyhteyksin tapahtumaan osallistui lähes 100 seuratoimijaa.

Päivän ohjelma rakentui pitkälti Golfliiton asiantuntijoiden puheenvuoroista, joita yhdisti ajatus siitä, että pienillä teoilla, rohkeilla kokeiluilla ja yhteisellä suunnalla voidaan vaikuttaa koko suomalaisen golfin tulevaisuuteen.

Päivän päätti dosentti Mikko Salasuo, joka haastoi kuulijat katsomaan golfia tulevien sukupolvien silmin ja muistutti, että pelaajilla on golfharrastukselle erilaisia merkityksiä.

Strategiaa, vetovoimaa ja markkinointia

Päivän ensimmäinen esiintyjä oli Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen, joka tarkasteli Suomen Golfliiton uutta strategiaa ja sen suhdetta seurojen toimintaan.
Hän korosti, että Golfliiton strategia ei ole irrallinen asiakirja, vaan työkalu, joka voi toimia myös golfyhteisön omana suuntaviivana.

Korhonen myös kehotti golfseuroja laatimaan oman strategian ja asettamaan rohkeita tavoitteita. Tavoitteiden avulla strategia muuttuu konkreettiseksi teoiksi ja tuloksiksi, Korhonen muistutti.

Korhosen jälkeen lavalle astuivat Golfliiton vetovoima-asiantuntijat Mika Hollo, Johanna Ahti ja Kirsi Erofejeff-Engman. He pohtivat, miten golfista tehdään vastustamattoman houkutteleva harrastus erilaisille ja eritaustaisille pelaajille, mikä kannattaa huomioida myös viestinnässä.

Heidän esimerkkinsä ja oivalluksensa osoittivat, että vetovoima syntyy usein pienistä asioista: ystävällisestä ensikohtaamisesta, selkeistä pelipoluista ja aidosti matalasta aloituskynnyksestä. Kun yhteisö on lämmin, helposti lähestyttävä ja saavutettava, uusien harrastajien on helppo tulla mukaan – ja nykyiset harrastajat pysyvät mukana toiminnassa.

Markkinoinnin osalta katseet käännettiin uudistuvaan kurssit.golf.fi-sivustoon ja sähköpostiautomaatioihin, joista on tullut Golfliitolle näkymätön mutta tehokas työkalu.

Markkinointi- ja kumppanuuspäällikkö Kimmo Rantamäki avasi esityksessään, miten Golfliiton tarjoamat automaatiot tavoittavat potentiaalisia pelaajia ja aktivoivat uusia ja nykyisiä jäseniä lähes itsestään, mutta hyvin mitattavin tuloksin. Automaatioiden avulla oikea viesti löytää oikean kohderyhmän täsmällisesti ja ajantasaisesti ilman manuaalista työtä.

Rantamäki kertoi myös tammikuun aikana uudistuvasta kurssit.golf.fi-sivustosta, jonne golfyhteisöjen kannattaa syöttää tiedot tulevista alkeiskursseista ja muista tapahtumista. Sivusto on Golfliiton uusille pelaajille suunnatun lajimarkkinoinnin laskeutumissivu eli ”ländäri”.

”Kurssien syöttäminen sivustolle kannattaa aloittaa heti, kun uusi sivusto aukeaa”, Rantamäki kehotti.

Sääntöluentokin voi olla viihdyttävä

Lounastauon jälkeen ensimmäisenä lavalle nousi sääntöguru Arto Teittinen. Hän muistutti, että osaamalla säännöt hyvin, pelaaja voi helpottaa omaa peliään ja jopa säästää lyöntejä. Säännöt saattavat tuntua aiheena puisevalta, mutta kokeneena sääntökouluttajana Teittinen kertoi asiasta viihdyttävästi ja käytännön esimerkkejä erilaisista sääntötilanteista antaen.

Teittinen ja muut sääntökouluttajat käyvät mielellään kouluttamassa pelaajia ympäri Suomen. Arton pitämä sääntökoulutus on loistava tapa aktivoida jäsenistöä esimerkiksi kauden alla.

Ympäristöteemaa käsitelleessä puheenvuorossa Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo ja kenttä- ja ympäristötoimikunnan jäsen Matti Nieminen pureutuivat golfiin liittyviin mielikuviin ja vastakkainasetteluihin. He toivat esiin tietoa siitä, mitä golfkentillä oikeasti tapahtuu – ja miksi golf on usein vihreämpi laji kuin moni ajattelee.

”Missä muussa urheilulajissa – ehkäpä suunnistusta lukuun ottamatta – luonto on niin vahvasti mukana”, Nieminen kysyi.

Faktojen avulla purettiin sitkeitä myyttejä, mutta samalla korostettiin avoimen viestinnän merkitystä ympäristöasioiden uskottavuuden rakentamisessa. Kielteisiä mielikuvia lajille saattaa aiheuttaa esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden käyttö golfkentänhoidossa. Suomessa kemikaalien käyttö on kuitenkin tarkasti valvottua.

”Tukes valvoo ja valitsee tarkasti kemikaalit, joita golfkentillä voidaan käyttää”, Koivusalo muistutti.

Golflehti uudistuu ja tekoälyn kehitysvauhti huimaa

Golflehti siirtyy tänä vuonna uuteen aikakauteen. Golflehden uusi päätoimittaja Jussi Miettinen esitteli seuratoimijoille uudistuvaa Golflehteä ja sen digiversiota. Printtilehti säilyy sitä haluaville, mutta digitaalinen sisältö vahvistuu ja tuo mukanaan uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että jatkossa yhä useampi lukisi Golflehden digitaalisena.

Uudistuksen tavoitteena on paremmin palvella nykyisiä lukijoita ja tavoittaa myös uusia mediankäyttäjiä. Miettinen kertoi, että jatkossa Golflehti tulee kiinteäksi osaksi eBirdie-sovellusta.

”Median kuluttaminen on siirtynyt vahvasti verkkoon, mikä myös Golflehden on syytä huomioida”, Miettinen sanoi.

Teknologian rooli korostui myös tekoälyä käsitelleessä puheenvuorossa. Golfliiton digipäällikkö Aarni Nordqvist avasi, miten tekoäly voi nykyään tukea golfaria sekä harjoittelussa, tapahtumatuotannossa että viestinnässä. Kielimallit kehittyvät räjähdysmäisesti, joten niiden käyttö voi tarjota apua ja tuoda tehokkuutta itse kunkin työtehtäviin – myös vapaaehtoistyössä.

Nordqvist kertoi, että Suomen Golfliitto on edelläkävijä tekoälyn käytössä. Esimerkiksi Golfliiton eCaddien sääntöagentti on herättänyt suurta kiinnostusta kansainvälisesti.

”Vastaan ei ole tullut, että jonkin toisen maan golfliitto olisi vielä toteuttanut oman tekoälypohjaisen sääntöapurin”, Nordqvist kertoi.

Tasoitushuijareita, onko heitä?

Päivän aikana kuultiin myös Mika Wikströmin näkemyksiä tasoituksesta, mikä on aina mielenkiintoinen aihe. Wikström avasi muun muassa sitä, milloin tasoitus on oikealla tasolla. Hän nosti puheenvuorossaan kissan pöydälle puhumalla myös tasoitushuijaamisesta ja -huijareista – ja näyttämällä esimerkkejä tasoitushuijaamisesta epäiltyjen händärihistoriasta.

Heitäkin löytyy ja usein kiusaus tasoitushuijaamiseen käy liian suureksi, jos kilpailuissa on houkuttelevia palkintoja, kuten mahdollisuus päästä mukaan finaalimatkalle ulkomaille. Toisaalta hän myös muistutti, että esimerkiksi loukkaantumisen takia pelaajan suoritukset voivat yhtäkkiä heikentyä, mikä saattaa aiheuttaa aiheettomasti epäilyjä tasoitushuijaamisesta.

Ihmiset liikkuvat vähemmän kuin koskaan

Päivän päätti dosentti Mikko Salasuo, joka vei katseen kohti tulevaisuutta. Salasuo tarkasteli mielenkiintoisessa esityksessään urheilun ja vapaa-ajan toimintaympäristön muutosta ja pohti, miten golf voi pysyä merkityksellisenä myös tulevien sukupolvien silmissä. Salasuo haastoi kuulijoita miettimään, millaisia odotuksia nuorilla on harrastuksilleen ja miten golfyhteisöt voivat vastata niihin rohkeudella, ketteryydellä ja valmiudella uudistua.

Tuoreesta tutkimuksesta hän mainitsi mielenkiintoisen faktan: ihmiset harrastavat ohjatusti liikuntaa enemmän kuin koskaan, mutta liikkuvat vähemmän kuin koskaan. Golfilla on tässä mielessä iskun paikka, sillä lajia pelataan paljon hyvin vapaatoimisesti, eivätkä juniorit läheskään aina osallistu ohjattuun toimintaan.

Salasuon mukaan ihmisillä on myös erilaisia merkityksiä golfin harrastamiseen, mikä golfyhteisöjen päättävien elimien kannattaa ottaa huomioon toiminnassaan. Yhdet pelaavat vain harrastaakseen liikuntaa, toiset tavatakseen ystäviään ja kolmannet kisaillakseen toisia vastaan.

”Pelaajilla on erilaisia motiiveja harrastaa golfia, mikä on hyvä tunnistaa”, Salasuo sanoi.