Mikä oli päällimmäinen tunne Tšekin-voiton jälkeen?

Olihan se ihan uskomattoman hieno fiilis. Sitä ei voinut etukäteen edes ajatella, kuinka hyvältä se tuntuisi. Olin odottanut voittoa niin pitkään. Ja kun vielä oma perhe oli mukana katsomassa kilpailua, niin se oli unelmien täyttymys.

Mitä ajatuksia kävit läpi viimeisellä kierroksella, kun tiesit taistelevasi voitosta?

Lähdin viimeiseen päivään lyönnin päässä kärjestä ja pelasin viimeisessä ryhmässä. Pohdimme valmentajani Petteri Nykyn kanssa edellisiltana, että pitää pysyä kärsivällisenä. Aiemmin, kun olen ollut hyvissä asemissa, minulle on tullut pieni epätoivo, jos putit eivät ole uponneet heti alkukierroksesta. Kärsivällisyys piti, ja lopulta sain siitä palkinnon, kun birdiet alkoivat upota. Myös lähestymisten mitat osuivat minulle jatkuvasti kohdalleen. Tein neljällä viimeisellä reiällä neljä birdietä ja pääsin niiden turvin uusintaan.

Miltä uusinnassa tuntui?

Totta kai kehossa oli sellainen kiehuminen päällä, mutta minua ei jännittänyt missään vaiheessa. Se oli unelmatilanne, josta olin aina haaveillut. Jännitys voi joskus viedä voiton, mutta sain pidettyä itseni henkisesti todella hyvässä tilassa. Minulla oli taas täydellinen mitta lähestymiseen, ja löin tosi hyvän lyönnin 2,5 metrin päähän ja sain upotettua putin.

Muuttiko voitto käsitystäsi omista menestysmahdollisuuksistasi?

Ehdottomasti. Kun ei ollut ikinä voittanut, oli ehtinyt ajatella, ettei koskaan voitakaan. Tuntuu, että minun pelilläni voittaminen LET:llä vaatii aika täydellisen onnistumisen.
Tuolla viikolla kaikki osa-alueet olivat riittävän hyvällä tasolla. En tehnyt koko viikolla yhtään bogia, mikä kertoo aika paljon pelin tasosta. Monesti joku osa-alue pikkaisen sakkaa, mutta nyt ei pettänyt yksikään. Meni hetki, ennen kuin toivuin voitosta henkisesti enkä enää käynyt sitä koko ajan läpi. Mutta tuo viikko herätti minussa ihan hirveän voitonhalun.

Näetkö itsesi tulevaisuudessa LPGA Tour -pelaajana?
Tämä on vaikea kysymys. Aiemmin olisin vastannut, että en näe. Mutta voitto ja muutenkin hyvä kausi ovat muuttaneet ajatustani. Jos tämä kaikki olisi tapahtunut kymmenen vuotta aikaisemmin, olisin ehdottomasti nähnyt itseni LPGA Tour -pelaajana. Nyt asiaa joutuu miettimään eri tavalla. Olemme perheenä päättäneet, että pelataan tämä kausi loppuun ja katsotaan sen jälkeen, miten edetään. En haluaisi joutua tilanteeseen, jossa painan yksin Amerikassa pelaamassa ja perhe on Suomessa. Se ei sovi tähän elämäntilanteeseen. Jos kausi jatkuu hyvänä, voin käydä kokeilemassa karsintaa. Eihän sitä tiedä, mihin se ura vielä lähtee.

Kuinka suuri on LPGA Tourin ja LET:n tasoero?

Ero on toki iso. LET:n ja LPGA Tourin yhteiskilpailuissa ovat aina mukana LPGA Tourin parhaat, Nelly Kordasta alkaen. Esimerkiksi majoreissa kentät ovat myös paljon haastavampia kuin meidän tavallisissa kilpailuissamme. Huippupelaajat ovat pelanneet niitä kilpailuja vuosia, ja se on heidän tourinsa. He tuntevat olevansa siellä kotonaan. Meille on aina sellainen wow-hetki, kun pääsemme heidän kanssaan samaan kilpailuun. Tulemme yhteiskilpailuihin vähän niin kuin vieraina, ja se on vaikea lähtökohta. LET:n kärki on silti nykyään tosi hyvä. Viime syksynä LET:ltä pääsi kymmenen pelaajaa LPGA Tourin karsintafinaaliin, ja heistä kuusi sai täksi vuodeksi kortin. He ovat pelanneet siellä hyvin.

Seuraavat kesäolympialaiset järjestetään Los Angelesissa 2028. Nähdäänkö Noora Komulainen Riviera Country Clubin kentällä edustamassa Suomea?

Pariisin olympialaisten jälkeen sanoin, että minua ei nähdä enää ikinä Suomen verkkarit päällä missään kisoissa. Ajattelin silloin, etten edes pelaisi enää seuraavien olympialaisten aikaan. Tuskin minä olen silloin vielä lopettanut, enkä nyt tyrmää ajatusta, että pelaisin vielä Los Angelesissa. Pitää kuitenkin vähän sulatella asiaa.

Keitä valmennustiimiisi kuuluu?

Tiimini ydin on pysynyt aika samana jo viitisen vuotta, ja olen löytänyt ympärilleni todella hyvät tyypit. Parasta tässä työssä on se, että saa tehdä töitä tiimin kanssa. Olen aina ollut valmis etsimään jonkun spesialistin, jos koen kaipaavani sellaista.
Päävastuu valmennuksesta on Petteri Nykyllä. Hän ymmärtää peliäni kaikkein parhaiten, ja luotan häneen. Hän on kaivanut minut kaikenlaisista kuopista ylös eikä anna minun koskaan lopettaa golfia. Puttivalmentajani on Petri Parviainen. Näemme tasaisin väliajoin, ja hän on ollut mukana myös muutamassa kilpailussa. Hänen avullaan puttipelini on ottanut ison askeleen eteenpäin.

Entä miten fysiikkapuoli on rakennettu?

Minulla on ollut koko urani ajan tällainen kroppa vastaan minä -tilanne. Siksi haluan itselleni kaksi fysiikkavalmentajaa. Salla Rinne tuli tiimiini kymmenen vuotta sitten, ja hänen kanssaan teen pilatesta ja kehonhuoltoa eli kehon toimivuuteen liittyviä juttuja. Treenaamme pari kertaa viikossa, kun olen Suomessa. Samu Kuitusen kanssa teemme puhtaasti golffysiikkaa. Fysioterapeuttini Martti Alanko on ollut tiimissä pitkään. Hän auttoi minua esimerkiksi raskausaikana fysiikkaharjoittelussa melkein synnytykseen asti.

Onko pelissäsi jokin asia, jota ulkopuolinen ei huomaa, mutta joka on tämän kauden onnistumisten takana?

Minulla ei ole mitään yksittäistä pelillistä selitystä sille, miksi peli on kulkenut näin hyvin. Ehkä aika on ollut kypsä. Minusta tuntui jo alkukaudesta, että harjoittelu oli mennyt todella hyvin. Ei ollut esimerkiksi mitään sairasteluita. Isossa kuvassa muutos on tapahtunut ennen kaikkea terveyden puolella. Tyttäreni on nyt viisivuotias, eikä hän enää tuo joka ikistä tautia päiväkodista mukanaan. Se vaikuttaa paljon.

Kuinka paljon terveyshaasteet ovat hidastaneet uraasi viime vuosina?

Tämä on sellainen asia, josta ei hirveästi puhuta. Pieni lapsi on paljon kipeänä, ja koko ajan on joku tilanne päällä. Se vaikuttaa totta kai myös omaan tekemiseen. Kahdella edellisellä kaudella minulla oli pitkiä ja vaikeita jaksoja, jolloin en ole pystynyt pelaamaan. Vuosi 2024 alkoi influenssalla ja RS-viruksella, joista toipuminen kesti kolme kuukautta. Olympialaiset puolestaan menivät silkaksi selviytymistaisteluksi enterorokon takia. Ilman näitä takaiskuja kausi 2024 olisi näyttänyt aivan toisenlaiselta. Viime vuonna olin mielestäni elämäni parhaassa kunnossa, kunnes loukkasin ranteeni enkä pystynyt kuukauteen lyömään ollenkaan. Jouduin jättämään loppukauden kisat väliin, kun en pystynyt edes nostamaan mailoja. Siinä meni sitten loppukesä ja syksy aivan plörinäksi. Sen jälkeen olen saanut olla terveenä, ja silloin harjoittelun ja pelaamisen laatukin nousee. Vuodesta 2023 asti olen mielestäni ollut valmis voittamaan, mutta nämä vastoinkäymiset ovat jarruttaneet matkaa.

Miten suhtautumisesi voittamiseen on muuttunut?

Aiemmin olin tyytyväinen top 10 -sijaan. Mutta enää se ei riitä minulle. En saa siitä samaa tyydytystä. Haluan voittaa. Ihmiset kuvittelevat, että kaikki haluavat voittaa. Rehellisesti sanottuna en ollut valmis, en uskaltanut tai halunnut voittaa urani alkuvuosina. Vasta äitiyden jälkeen minulle on tullut halu voittaa, ja olen alkanut oikeasti tavoitella sitä. Voitin amatöörinä Suomessa kaikenlaisia kisoja, mutta ammattilaistourilla voittaminen on eri asia.

Jos olisit ammattilaisurasi alussa kirjoittanut itsellesi käsikirjoituksen, millainen se olisi ollut?

Muistan joskus sanoneeni, että toivon itselleni pitkän uran. Minulla on aina ollut rakkaus kilpailemiseen, ja se palaa edelleen vahvana. Mitään voittotavoitteita tai muitakaan en uskaltanut itselleni asettaa. En uskonut olevani tarpeeksi hyvä voittamaan LET:llä. Hain pitkää uraa, ja olen mielestäni jo saanut kohtalaisen mittaisen.

Mikä on ollut urasi vaikein vaihe?

Kyllä vaikein ajanjakso osuu vuoteen 2016. Silloin selkäongelmat pahenivat, ja ne veivät minut jonkinlaiseen uupumukseen. Oli koko ajan kovat kivut, ja niiden kanssa yritin silti väkisin pelata. LET:llä oli vielä melko pienet palkintorahat, ja se oli taloudellisesti raakaa hommaa. Oli todella vaikeaa, mutta sieltäkin jotenkin noustiin. Tuntuu, että meni monta vuotta, ennen kuin palauduin siitä kaikesta, ja sitten tulikin korona. Korona-aika oli iso käännekohta elämässäni. Tulin silloin raskaaksi, ja ura otti uuden suunnan.

Onko golf saanut äitiyden myötä uuden merkityksen elämässäsi?

On. Kaikki, jotka ovat tulleet vanhemmiksi, voivat varmasti allekirjoittaa sen, että vanhemmuus muuttaa näkemystä kaikesta. Minulle se on tuonut tekemiseen erilaisen rauhan, kun elämässä on muutakin kuin golf. Lapsi myös kasvattaa ihmisenä. Äitiys on ehdottomasti paras asia, joka minulle on elämässäni tapahtunut. Ja myös uralleni.

Miten olette perheenä ratkaisseet pitkät kisamatkat?

Olemme tehneet niin, että olen korkeintaan kaksi viikkoa reissussa. Perhe on myös silloin tällöin mukana, joten eroista ei tule niin pitkiä. Kiertueella on kuitenkin kilpailuja sellaisissa paikoissa, joihin en halua ottaa tytärtäni mukaan. Siksi jätin esimerkiksi Etelä-Afrikan ja Mauritiuksen väliin, koska yksin matkasta olisi tullut liian pitkä. Toisaalta olemme olleet koko perhe kahtena talvena Australiassa, viisi viikkoa putkeen.

Miksi LET:llä pelaavien suomalaisten määrä on laskenut huippuvuosista, ja mitä asialle voisi tehdä?

Tuo on vaikea kysymys. Sitä on kysytty minulta usein, eikä minulla ole siihen suoraa vastausta. On harmi, ettei suomalaispelaajia ole siellä enempää.

Yksi tärkeimmistä keinoista tukea suomalaisammattilaisia kohti Ladies European Touria olisi saada LET:n kilpailu Suomeen joka vuosi. Miehillä on Vierumäki Finnish Challenge, jonka villien korttien ansiosta suomalaiset saavat arvokasta kokemusta HotelPlanner Tourin kilpailusta. Naisille tarvittaisiin vastaava, jotta LET:n haastajakiertueella LETASissa pelaavat suomalaiset pääsisivät kokeilemaan LET-tason kilpailuja. Se olisi todella tärkeää.

Mitä muuta Suomessa voisi tehdä, jotta tulevat sukupolvet löytäisivät tiensä LET:lle?

Aiemmin meillä oli enemmän ryhmäharjoittelua. Esimerkiksi Timo Rauhalan vetämä olympiaryhmä kokosi pelaajia yhteen. Tällaista yhteistä treenaamista tarvittaisiin lisää, jotta LET- ja LETAS-pelaajat pääsisivät harjoittelemaan yhdessä.

Mikä asia golfissa saa hymyilemään?

Rakastan kilpailemista, ja kilpailuihin valmistautuminen on minulle mieleistä. Teen paljon töitä tiimini kanssa, ja kun näkee työn kantavan hedelmää, se palkitsee. Se myös jollain tavalla koukuttaa ja tekee onnelliseksi.

Ketä pelaajaa olet seurannut eniten urasi aikana, ja kenestä olet ottanut eniten mallia?

Varmaankin Ursula ”Unski” Wikström. En tuntenut häntä ennen kuin siirryin ammattilaiseksi ja pääsin LET:lle, mutta tutustuimme, kun olimme molemmat Petterin valmennuksessa. Unski on ollut iso esikuva äitiyden ja pelaamisen yhdistämisessä. Lisäksi hän tekee töitä erittäin tunnollisesti. Hän on sellainen urheilija, josta monen pitäisi ottaa oppia.

Mikä on sellainen saavutus, jonka jälkeen voisit jonain päivänä sanoa olevasi tyytyväinen uraasi?

LET-voittoni jälkeen aloin uskoa, että voisin pärjätä major-kilpailuissa. Haluaisin joskus pelata majorissa omalla hyvällä tasollani ja saada siellä ison onnistumisen. Se olisi unelmani.

• Pelannut Ladies European Tourilla vuodesta 2013 lähtien

• Osallistunut urallaan yli 200:een LET:n kilpailuun

• Otti ensimmäisen LET-voittonsa kesäkuussa. Top 10 -sijoituksia on yhteensä 21.

• On golfin maailmanlistalla sijalla 178

• Asuu Tuusulassa. Perheeseen kuuluu aviomies ja viisivuotias Elli-tytär.