Tekoäly tuli golfiin
Golfiin on astunut uusi, näkymätön pelaaja: tekoäly. Se analysoi svingisi, valitsee mailasi ja ennustaa puttisi. Mutta tekeekö tekoäly golfista parempaa vai vieraannuttaako se pelaajan itse pelistä?
Aamu-usva leijuu väylän yllä. Pelaaja seisoo pallon takana, katse vuoroin lipussa, vuoroin puhelimen näytössä. Sovellus huomioi pelaajan puolesta tuulen, laskee etäisyyden kohteeseen, arvioi riskit ja antaa sitten suosituksen: rauta-7, kevyt fade ja tähtäys vasemmalle bunkkerin reunaan.
Pelaaja hengittää syvään ja lyö palloa, joka putoaa griinille muutaman metrin päähän reiästä. Lyönti hipoo täydellistä, mutta kumpaa onnistumisesta saa oikein kiittää, ihmistä vai tekoälyä?
Kysymys on aiheellinen, sillä oma vaisto ja päätöksentekokyky ovat aina olleet oleellinen osa golfia. Jos päätökset golfkentällä perustuvat yhä useammin tekoälyn suosituksiin, pelistä saattaa kadota jotain oleellista.
Ei ihme, että tekoälyn tulo golfiin herättää monissa ristiriitaisia tunteita. Haluammeko todella pelata golfia, jossa älylaitteet ovat näin vahvasti mukana? Nykyiset sovellukset eivät nimittäin enää pelkästään mittaa etäisyyksiä. Ne myös oppivat pelaajasta – ja pelaaja opettaa niitä. Näinhän tekoäly toimii ja kehittyy.
Sovelluksien avulla voi kehittää lyöntitekniikkaa ja rakentaa omien vahvuuksien ja heikkouksien ympärille pelistrategiaa. Käytännössä pelaajan mukana golfkentällä voi kulkea digitaalinen caddie.
Tekoäly voi muuttaa siis tapaa, jolla peliä ajatellaan. Kun päätökset perustuvat yhä useammin dataan, pelaajan oma vaisto voi jäädä taka-alalle. Samalla virheistä tulee vähemmän arvaamattomia, ja peli voi tuntua aiempaa ennakoitavammalta.
Golfliitto kysyi alkuvuodesta digipalvelukyselyn yhteydessä harrastajilta, käyttävätkö he golfissa tekoälyä. Kaikista vastanneista 13 prosenttia sanoi näin tekevänsä ja alle nelikymppisistä jo 20 prosenttia.
Avoimissa vastauksissa ilmeni, että käyttötapoja on monia. Jotkut kertoivat analysoineensa svingiä tekoälyn avulla ja saaneensa siltä vinkkejä tekniikan kehittämiseen. Toiset sanoivat pyytäneensä tekoälyltä harjoitusohjelmaa. Moni vastaaja oli löytänyt Golfliiton verkkosivuilta eCaddie-tekoälyapurin, joka tarjoaa apua muun muassa sääntötilanteissa.
Golfliiton nettisivuilta löytyvä sääntöagentti lanseerattiin viime kesäkuussa. Digipäällikkö Aarni Nordqvist kertoo, että pelaajat kysyivät sääntöapurilta noin 7 000 kysymystä.
”Parhaimpina päivinä sääntöagentille esitettiin viitisenkymmentä kysymystä”, Nordqvist sanoo.
Ylipäätään golfin harrastaja voi lähteä kokeilemaan tekoälyä matalalla kynnyksellä, kunhan muistaa lukea sen antamia vastauksia kriittisellä silmällä. Vaikka esimerkiksi eCaddien sääntöbotti toimii jo aluetuomarin tasolla, suosittelee Nordqvist tarkistamaan sen antaman vastauksen oikealta tuomarilta, kun tiedon oikeellisuudella on oikeasti merkitystä.
Helpoimman vaihtoehdon tekoälyn kokeiluun golfissa tarjoavat kielimallit, kuten ChatGPT, Claude tai Gemini. Näitähän moni käyttää jo päivittäin työssään. Kielimallilta voi pyytää itselleen esimerkiksi harjoitusohjelmaa golfkentälle tai kuntosalille.
Svingin kehittämistä varten sovelluskaupoista löytyy erilaisia applikaatioita, jotka tekevät puhelimen kameralla otetun videon perusteella svingianalyysejä.
Tekoälyä hyödyntävät nykyään myös erilaiset lyöntitutkat, joita löytyy sisäharjoittelukeskuksista. Ne paljastavat pelaajan lyöntidatan perusteella pelin heikot osa-alueet ja voivat antaa suosituksia harjoittelua varten.
Sitten löytyy myös GPS-teknologiaan perustuvia tekoälysovelluksia, kuten Arccos, joka rakentaa mailanpäähän kiinnitettyjen sensorien avulla kokonaiskuvaa pelaajan vahvuuksista ja lyöntipituuksista eri mailoilla. Tämän datan perusteella sovellus osaa esimerkiksi suositella pelaajalle mailaa kierroksen aikana.
Arccosin kaltaisten virtuaalisten caddieiden käyttö on sallittua kuitenkin vain harjoituskierroksilla. Golfin säännöt nimittäin kieltävät tasoituskierroksilla ja kilpailuissa sellaisten teknisten laitteiden käytön, jotka suosittelevat pelilinjaa tai mailavalintaa pallon sijainnin perusteella.
Monen mielestä hyvä niin – golfin luonteen ei pidä muuttua liikaa.
Tekoäly on tullut vahvasti mukaan myös golfvalmennukseen. Kokenut PGA-golfopettaja Jyry-Jussi Peltomäki kertoo, että hän hyödyntää tekoälyä työssään lähes päivittäin.
”Kun puhutaan pelaajan svingitekniikasta, en valmenna enää ilman tekoälyanalyysiä”, hän sanoo.
Peltomäki käyttää Sportsbox 3D -nimistä sovellusta. Se muodostaa videon perusteella pelaajan svingistä kolmiulotteisen mallin, mittaa mallin perusteella pelaajan liikeratoja
ja vartalonkulmia svingin eri vaiheissa ja vertaa niitä PGA Tour- ja LPGA Tour-pelaajien svingeistä kerättyyn dataan.
”Analyysi auttaa nimenomaan isojen linjojen korjauksissa, kun katsotaan, miten esimerkiksi polvet pettävät tai vartalo kiertyy.”
Peltomäki latasi tekoälysovelluksen puhelimeensa kolme–neljä vuotta sitten. Alkuun hän suhtautui siihen hieman skeptisesti, mutta sitten hän näki netissä videon, jolla amerikkalainen valmentaja Dana Dahlquist esitteli, kuinka hän käyttää sovellusta valmentaessaan tähtioppilastaan Bryson DeChambeauta.
Video avasi Peltomäen silmät tekoälysovelluksen mahdollisuuksista, ja aika nopeasti hän järjesti sovelluksesta käyttökoulutuksen Pegon golfkoulun opettajille.
Sovellus ei ainoastaan kerro, mitä svingissä tapahtuu. Se myös ehdottaa, miten lyöntitekniikkaa kannattaa korjata. Monelle tämä avaa mullistavan näkymän ja tekniikkamuutosten tekeminen nopeutuu.
”Tämä on ehdottomasti tekoälyn vahvuus, kun päästään suoraan ongelman ytimeen. Samalla pron työ helpottuu, kun aikaa säästyy ja opettaja pysyy skarppina. Myös silmä harjaantuu huomaamaan asioita ennen konetta”, Peltomäki sanoo.
Peltomäki käyttää tekoälypohjaista svingianalyysiä yhtä lailla aloittelijoiden kuin kokeneiden pelaajien kanssa.
Kun puhutaan pelaajan svingitekniikasta, en valmenna enää ilman tekoälyanalyysiä.
Golfissa kehittymisen reunaehtoina ovat aina pelaajan fyysiset ominaisuudet, kuten liikkuvuus, kestävyys, nopeus ja lihasvoima. Peltomäen mukaan tekoälyanalyysi auttaa ymmärtämään myös näitä ominaisuuksia.
”Monelle suuri yllätys on, että sovelluksen palautteen avulla voi stabiloida lyöntejä”, Peltomäki sanoo.
Liike vakautuu, kun pelaaja noudattaa sovelluksen ohjetta olla kiertämättä liikaa esimerkiksi lantiosta svingissä: ”Usein pelaaja vie nivelet ääriasentoon, vaikka siihen ei ole samanlaista tarvetta kuin ammattilaisilla.”
Sitä ei pidä kuitenkaan unohtaa, että golf on peli, jossa tarvitaan monenlaisia lyöntejä ja taitoa soveltaa.
”Tuijotetaan helposti vain lukuja ja mielletään ne virheiksi. Pelattavuus voi kärsiä, jos pyritään PGA Tour -tason mallinumeroihin”, hän muistuttaa.
Sitä paitsi golf on myös henkinen peli. Kuinka monta kertaa olemme nähneet huippupelaajan romahtavan ratkaisevalla hetkellä? Jokainen vähänkin kilpaileva klubipelaaja tunnistaa saman vaikeuden, kun kantti ei meinaa tiukassa paikassa kestää.
Hyvän pelaamisen lähtökohtana on kuitenkin yleensä se, että mitä varmemmin pelaaja lyö palloa, sitä paremmin hän kestää henkisen paineen. Peltomäen mukaan tekoäly ei vielä korvaa valmennusta, joka golfissa on luonteeltaan monipuolista.
”Kyllä pro vielä vie voiton koneesta, mutta ohjelmistot kehittyvät hurjaa vauhtia. Uusia päivityksiä tulee koko ajan.”
Joonas Soukki, 38, aloitti lajin koronapandemiavuonna 2020 ja pudotti tasoituksensa nopeasti lähelle nollaa. Alkuinnostus oli niin suurta, että hän kävi seuraavana talvena lähes sata kertaa lyömässä palloa golfhallissa ja sisälyöntipaikoissa, joissa oli käytössä Trackman-laitteet.
”Jos olisin käyttänyt kaikki golftreenaamisen käyttämäni tunnit kielten opiskeluun, osaisin jotenkuten montaa kieltä”, hän naurahtaa.
Soukki suhtautuu suurella intohimolla paitsi golfiin myös dataan ja tekoälyyn. Hän työskentelee operatiivisena johtajana data- ja tekoälypalveluja yrityksille tuottavassa Norrin Oy:ssä. Tekoälyä hän on käyttänyt golfharjoittelunsa apuna alusta lähtien. Se on ollut hänellä mukana tavalla tai toisella jokaisessa treenissä.
”Lähdin heti lyömään tekoälyn avulla, mutta näin jälkeenpäin voi sanoa, että aktiivisesti pron kanssa opittuna kehitys olisi voinut olla nopeampaa”, hän myöntää.
Soukkia kiinnostavat golfissa pienet nyanssit. Hän saattaa pyytää tekoälyä esimerkiksi laskemaan, miten muutaman millin siirtymä osumakohdassa vaikuttaa draiverilla syntyvään kierteeseen. Myös svingiä analysoivat sovellukset ovat tulleet tutuiksi.
Tekoälyä voivat hänen mielestään hyödyntää kaiken tasoiset pelaajat aloittelijoista ammattilaisiin.
”En jättäisi ketään suositusten ulkopuolelle, mutta tekoälyllä ei kannata vaivata päätään, jos ei ole siitä kiinnostunut.”
Mutta jossain menee Soukillakin raja. Kierroksen aikana hän ei käytä lainkaan älylaitteita.
”Golf on taitolaji, jossa kehittyy pelaamalla. Pelatessa voi rauhoittua eikä tarvitse käyttää puhelinta.”
Golf on kulkenut jo pitkään etulinjassa uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Niiden kehittyminen avaa golfiin paljon mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.
”Harvassa harrastuksessa on mahdollista saada näin kattava läpileikkaus datasta ja sen hyödyntämisestä kuin golfissa”, Soukki sanoo.
Hän ei esimerkiksi pidä mahdottomana, että jonain päivänä pelaajan mukana kierroksella voisi kulkea virtuaalinen caddie. Hän myös näkee, että kännykät kehittyvät kohti lyöntianalysaattoreita ja lyöntitutkat valtaavat rangeja.
Jos tutkat ja kamerat siirtyvät kentille – kuten ammattilaiskiertueella on jo tapahtunut – on harrastajilla mahdollisuus analysoida entistä tarkemmin harjoitusten lisäksi pelikierroksiaan ottaen huomioon paremmin myös kentän luonteen.
”Teknologia tähän on jo olemassa. Muutos on ehkä sitten enemmän kustannuskysymys ja tietysti myös arvovalinta, mihin suuntaan pelikokemusta halutaan ylipäätään viedä”, Soukki sanoo.
Liike-elämässä tekoäly ja data ovat mullistaneet monia aloja. Soukki näkee, että tekoälyn innovaatioilla voisi parantaa myös golfkenttien käyttöä ja laatua.
”Tekoälyn myötä esimerkiksi kentänhoidossa on menty paljon eteenpäin. Kaikkien yhteinen toive on, että kentät ovat hyvin hyödynnetty. Siinäkin tekoäly voi auttaa”, Soukki sanoo.
Golf on edelläkävijä tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Soukki muistuttaa, että kun on olemassa paljon dataa, sitä voidaan hyödyntää monella tavalla.
”Kenttiä pystyisi mallintamaan tehokkaasti, ja olisi kiinnostava nähdä omalta kentältä, mitkä ovat esimerkiksi hankalimmat kohdat pelata.”
Harvassa harrastuksessa on mahdollista saada näin kattava läpileikkaus datasta ja sen hyödyntämisestä kuin golfissa.
Golfin älypelaamisen ja -harjoittelun seuraavia askeleita ei ole vaikea kuvitella. Älylasit voivat tulevaisuudessa ajaa saman asian kuin kehittyneimmät kiikarit ja etäisyysmittarit: ne voivat näyttää tuulen nopeuden, suunnan ja optimaalisen lyöntilinjan suoraan kohteeseen – ja tuoda uutta sisältöä myös harjoitteluun.
”Korona-aikana golfiin tuli paljon nuoria, jotka ovat syntyneet data- ja simulaattorimaailmaan ja jotka haluavat nimenomaan hyödyntää tekoälyä”, Soukki sanoo.
Jyry-Jussi Peltomäki on mukana erään tietokoneohjelmiston suunnittelussa, jossa tekoälyn avulla laaditaan pelistrategia jo ennen kentälle menoa. Siinä voidaan analysoida kentän topografia, griinien muodot ja pelaajan lyöntimitat valmiiksi. Samalla voidaan pitää treenipäiväkirjaa.
”Ohjelmisto avustaa pelaajaa siinä, mitä hän haluaa saavuttaa”, Peltomäki sanoo.
Samansuuntainen kehitys tapahtunee myös golfmailoissa. Tulevaisuudessa ne voivat olla tekoälyn avulla hyvin yksilöllisesti suunniteltuja, kun lyöntidatan perusteella
tekoäly osaa suositella pelaajan lyöntiin täydellisesti sopivan varren ja lavan yhdistelmän.
Merkittävin kehitys voi olla se, ettei pelaaja enää opi pelkästään kokemuksesta ja toistoista, kuten tähän asti, vaan sovellusten antamasta jatkuvasta palautteesta. Aivan kuin oikea golfopettaja olisi koko ajan pelaajan vieressä neuvomassa ja tukemassa.
”Opettavan pron rooli varmaan muuttuu, mutta näen, että ammattilaisella on tekoälyyn verrattuna vielä aika paljon etumatkaa”, Peltomäki sanoo.
Kaikki huippupelaajat eivät kuitenkaan ole innostuneet tekoälyn käytöstä osana harjoitteluaan. Esimerkiksi DP World Tourilla pelaava Oliver Lindell sanoo, ettei hyödynnä tekoälyä suoraan golfissa.
”Ihan perinteisellä tavalla touhuan”, Lindell toteaa.
Aamu-usva on kadonnut, ja pelaaja seisoo jälleen pallon takana. Tällä kertaa hän ei katso sovellusta ja lyönti epäonnistuu. Pallo päätyy ikävästi bunkkeriin, mutta se ei tunnu pelaajaa haittaavan.
Kaikille pelaajille golf ei ole vain tulosta. Se on myös onnistumisen, oivallusten ja epävarmuuden sietämisen laji. Golfin hyviin puoliin kuuluu, että se opettaa samalla itsenäistä ajattelua.
Sitä tekoäly ei ainakaan vielä korvaa.