Rakenna svingisi kestävälle perustalle

Hyvä osuma ja oikea starttilinja ratkaisevat lähestymislyönnin onnistumisen. Pasi Purhonen avaa svingin keskeiset perusperiaatteet ja esittelee kaksi yksinkertaista harjoitetta, joiden avulla onnistut paremmin lähestymislyönneissä.

Golflehti Pasi Purhonen

Moni etsii golfsvingin haasteisiin helppoa ratkaisua. Yksittäistä salaisuutta, jonka avulla svingin tekniset palaset saisi kuin taikaiskusta loksahtamaan kohdalleen. Valitettavasti oikotietä onneen ei ole. Teknisesti hyvän golflyönnin rakentaminen vaatii aikaa, työtä ja ymmärrystä tehdä oikeita asioita.

Golfsvingi on monimutkainen yhdistelmä liikkeitä, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi otteen muuttaminen vaikuttaa lavan vapautumiseen eli releaseen, jolla taas on vaikutusta siihen, miten kehoa kannattaa liikuttaa golfsvingin aikana.

Kompleksisuuden vuoksi pelaajan kannattaa uutta opetellessaan keskittyä suosiolla yhteen asiaan kerrallaan. Kun yhden osa-alueen saa toimimaan, voi siirtyä seuraavaan ja alkaa näin rakentaa useista osa-alueista ehjää kokonaisuutta eli toimivaa svingiä.

Hyvä vaihtoehto on aloittaa svingin kehittäminen gripistä ja edetä siitä alkuasennon kautta liikkeellelähtöön. Nämä kolme osa-aluetta lukeutuvat svingin perustekijöihin – ja näihin osa-alueisiin myös tour-pelaajat harjoitellessaan usein keskittyvät.

Lähestymislyönnin tavoite on lyödä pallo lipun ja griinin keskipisteen väliin viheriölle. Aina ei siis kannata pyrkiä lyömään suoraan lipulle, sillä reikä voi sijaita paikassa, jonne pelaajan voi olla itselleen tyypillisellä lyönnillä mahdotonta päästä. Väitän, että 99 prosenttia pelaajista parantaa tulostaan, jos he pyrkivät lyömään joka kerta keskelle viheriötä.

Onnistuneena lyöntiä voi pitää silloin, kun pallo pysähtyy viiden prosentin sisälle kohteesta. Eli jos sadan metrin lähestyminen päätyy viiden metrin päähän esimerkiksi reiästä, voi lyöntiin olla erittäin tyytyväinen.

Pelaajan taso määrittelee sen, kuinka usein tälle alueelle tulisi osua. Esimerkiksi kansainvälisen tason amatöörin tulisi osua viiden prosentin alueelle kilpailuissa seitsemän kertaa kymmenestä ja harjoitellessa kahdeksan kertaa kymmenestä.

Väitän, että 99 prosenttia pelaajista parantaa tulostaan, jos he pyrkivät lyömään joka kerta keskelle viheriötä.

Keskeinen taito on oppia tekemään mahdollisimman hyvä tulos itselle tyypillisellä pallon lentokaarella. Harvalla pelaajalla peruslyönti lentää suoraan, vaan käytännössä kaikki lyövät jompaakumpaa sivukierrettä.

Riippumatta siitä, kaartuuko pallo ilmassa vasemmalla vai oikealle, omalle lyönnille ominaisen sivukierteen suunta ja voimakkuus pitää ottaa huomioon jo lyöntiä suunnitellessa ja pallolle asettautuessa.

Olennaista on osata lähettää pallo matkaan oikeaan linjaan sivukierre huomioiden.

Golfsvingi on kolmiulotteinen liike. Keho liikkuu samanaikaisesti lineaarisesti, pystysuunnassa ja rotaation kautta. Näiden liikesuuntien on toimittava keskenään tasapainossa, jotta svingi on tehokas ja toistettava. Juuri tämä monien liikeratojen synkronointi tekee golfsvingistä suuren haasteen ihmisen motoriselle järjestelmälle.

Huippupelaajat ovat oppineet itselleen sopivan tavan pitää kiinni mailasta, jotta lavan asennon hallinta on mahdollista. He ovat oppineet, mistä asennosta liikkeelle lähdettäessä he pystyvät tuottamaan liikevoimaa kehollaan hallitusti haluamaansa suuntaan. Lisäksi he ovat oppineet löytämään yhteyden käsien toiminnan ja kehon voimantuoton välille.

Näiden vaatimusten täyttyminen edellyttää riittävää määrää harjoittelua laadukkaasti ja järjestelmällisesti, jotta ymmärrys olennaisten asioiden suhteista voi syntyä. Ilman ymmärrystä ei homma voi olla hallussa.

Osuma-alueen hahmottaminen on tärkeää. Ajatus siitä, mitä haluaa saada aikaiseksi osumassa, edistää huomattavasti sen toteutumista. Kaikki käskytys lähtee aina aivoista, ja yhteen mielikuvaan voi tiivistyä valtava määrä informaatiota yksinkertaisessa muodossa.

Sen takia esimerkiksi lavan asennon hallintaa kannattaa harjoitella, jotta se ei sattuman varaisesti tee jotakin osumassa.

Osuma-alueen hahmottaminen on tärkeää. Ajatus siitä, mitä haluaa saada aikaiseksi osumassa, edistää huomattavasti sen toteutumista

Hyvässä kehon osuma-asennossa rautamailalla on kehon painopiste liikkunut kohteeseen päin. Lisäksi lantio ja rintakehä ovat molemmat avautuneet kohteeseen päin, lantio enemmän kuin rintakehä. Jalat työntävät maasta, lisäten voimaa rotaatioliikkeeseen. Kädet liikkuvat omalla kehällään vasemmalle halutusta plane-linjasta ja lapa vapautuu käsien takaa omalla kehällään kehon etupuolelle osumaan.

“Helpoin” tapa parantaa omaa lyöntiään on kehittää otetta, alkuasentoa ja rytmitystä lyönnissä. En ole koskaan nähnyt kenenkään tekevän hyvää svingiä huonosta alkuasennosta tai lyövän palloa hallitusti ja tehokkaasti epätasapainoisella gripillä.

Kultainen sääntö on, että gripin ja mailan vapauttamistavan eli releasen tulee sopia keskenään yhteen. Sen lisäksi tämän kokonaisuuden tulee sopia kehon liikkeeseen.

Ratkaisevaa on, että kokonaisuus toimii yhdessä siten, että pelaaja osuu puhtaasti, saa pallon starttaamaan haluttuun suuntaan ja kiertämään takaisin kohti kohdelinjaa.

Suosittelen hyödyntämään uutta opetellessa erilaisia harjoitteita. Monipuolinen harjoittelu edistää oppimista enemmän kuin yksipuolinen hinkkaaminen. Samaa asiaa kannattaa siis harjoitella usealla eri tavalla.

Hyvä harjoite on yksinkertainen mutta vaativa. Taidon oppimisessa sopivan rajoittavan tekijän käyttö edistää oppimista todella paljon.

Tämän artikkelin yhteydessä esittelen kaksi yksinkertaista harjoitetta. Niistä toinen auttaa saattamaan pallon oikealle lyöntilinjalle ja toinen saamaan tuntemusta siitä, missä asennossa kehon pitäisi olla osumassa.

Kun teet harjoitteita säännöllisesti, opit lähettämään pallon oikeaan linjaan ja parantamaan osumien ”painavuutta”. Pasi Purhonen on Team Finland -valmentaja, jonka vastuulla ovat miesten ja poikien maajoukkueet. Sen lisäksi hän valmentaa Master Golfissa, Espoossa.

Helppo osumaharjoite

Tässä osumaharjoitteessa mallataan, miltä kehossa pitäisi tuntua osumahetkellä, kun osumaan haetaan painetta. Osumapaineeseen vaikuttaa mm. lyöntianalysaattorien low point -lukema ja mailan dynaaminen nostokulma eli dynamic loft. Nämä kertovat, missä on svingin alin kohta suhteessa palloon ja kuinka paljon mailassa on nostokulmaa osumahetkellä.

Tour-pelaajilla low point sijaitsee keskiraudoilla jopa noin 14 cm pallon jälkeen. Tällöin maila jatkaa melko pitkän matkan alaspäin vielä osuman jälkeen. Myös harrastajapelaajan kannattaa pyrkiä siihen, että low point sijaitsee selvästi pallon jälkeen.

Ota mailasta (esim. rauta 7) huolellisesti kiinni ja asetu tasapainoiseen alkuasentoon, jossa mailan varsi toimii etummaisen käsivarren jatkeena ja kädet ovat pallon etupuolella.

Jos lyöt oikealta puolelta, lähde työntämään samanaikaisesti vasemmalla jalalla ylös ja pois päin kohteesta ja oikealla jalalla kohteeseen päin. Anna lantion ja hartioiden avautua ja käsien liikkua pallon etupuolelle. Siirrä kehon keskilinjaa vasemmalle jalalle.

Toista liike alkuasennosta haluttuun osuma-asentoon kolmesta viiteen kertaan. Tämän jälkeen lyö muutama pallo vajaalla teholla ja hae lyönneissä samaa osumatuntumaa kuin harjoitteen aikana.

Lähestymislyönneissä halutaan osua ensin palloon ja vasta sitten maahan, jolloin svingin low point sijaitsee pallon jälkeen ja varren nojan takia mailan dynaaminen kulma on pienempi kuin lähtöasennossa.

Vaihe 1

Ota mailasta (esim. rauta 7) huolellisesti kiinni ja asetu tasapainoiseen alkuasentoon, jossa mailan varsi toimii etummaisen käsivarren jatkeena ja kädet ovat pallon etupuolella.

Vaihe 2

Jos lyöt oikealta puolelta, lähde työntämään samanaikaisesti vasemmalla jalalla ylös ja pois päin kohteesta ja oikealla jalalla kohteeseen päin. Anna lantion ja hartioiden avautua ja käsien liikkua pallon etupuolelle. Siirrä kehon keskilinjaa vasemmalle jalalle.

Lähetä pallo oikeaan linjaan -harjoite

Jos haluat osua sivukierteellä kohteeseen, täytyy pallon starttilinjan sopia sinulle ominaisen kierteen kanssa yhteen. Tämä harjoite auttaa sinua linjaamaan kehon ja mailan lavan oikein suhteessa luontaiseen sivukierteeseesi.

Harjoitetta varten tarvitset kaksi suuntaustikkua. Työnnä toinen tikku kohtisuoraan maahan pystyyn kohdelinjalle noin kolmen metrin päähän pallosta ja aseta toinen tikku kohdelinjan suuntaisesti maahan pallon viereen.

Kun asetut pallolle, havainnoi ensin lavan suuntaus. Sen jälkeen keskity siihen, mihin suuntaan haluat rotaation tuottaman voiman kulkevan, jotta pallo lähtee oikeaan linjaan ja kaartaa kohti kohdetta.

Palloa lyödessä huomioi, kuinka kehon linjaukset vaikuttavat myös siihen, mihin suuntaan kehon kiertovoima suuntautuu liikkeessä: draw-pelaajalla (oikeakätinen) kohdelinjaan nähden oikealle ja fade-pelaajalla vastaavasti vasemmalle.

Kun liike suuntautuu oikein, pallo palautuu kierteen avulla helpommin takaisin kohdelinjaan.

Draw-lyönnin alkuasento

Kehonlinjaukset ja lapa osoittavat kohteesta oikealle, kun oikeakätinen pelaaja haluaa lyödä draw’ta. Suuntaustikkujen käyttö helpottaa kehon linjausta ja oikean lähtölinjan hahmottamista.

Draw-lyönnin läpimeno

Kun alkuasennon linjaukset ovat oikein, lyönnin voima kohdistuu helposti oikeaan suuntaan. Tämä edesauttaa pallon kiertymistä takaisin kohdelinjaan.

Fade-lyönnin alkuasento

Fade on luontainen kierre suurimmalle osalle pelaajista. On tärkeää oppia ennakoimaan kierre jo alkuasennossa.

Fade-lyönnin läpimeno

Suuntaustikun käyttäminen häiriötekijänä edistää oppimista. Se auttaa havainnollistamaan, että pallon pitää lähteä riittävästi kohdelinjasta vasemmalle, kun pelaajalle ominainen kierre on fade.