Kun Tiitola aloitti Golfliiton puheenjohtajana vuonna 2023, hän oli edellisenä vuonna jättäytynyt sivuun päivätöistä yritysjohtajana ja pyyhkinyt pölyt pöytälaatikkofirmansa päältä ryhtyäkseen puolipäiväiseksi liikkeenjohdon konsultiksi.

Samalla hänellä vapautui aikaa kansalaisjärjestötoimintaan.

Golfliitossa hän lähti ensimmäiseksi rakentamaan tilannekuvaa siitä, miten Suomi Golf makaa. Se onnistui muun muassa kiertämällä golfyhteisöissä eri puolilla maata.

”Halusin tutustua ihmisiin, ymmärtää golfia ja golftoimialaa paremmin sekä tuoda liiton asioita esiin myös seuroille”, Tiitola perustelee.

Sitä paitsi jalkautuminen maakuntiin oli lupaus, jonka hän oli antanut valintaprosessin aikana golfseurojen päättäjille. Puheenjohtajana Tiitola on tutustunut noin 70 suomalaisen golfyhteisön toimintaan. Vierailuillaan Tiitola on tavannut paitsi golfseurojen myös golfyhtiöiden edustajia.

”Mikäs sen mukavampaa kuin jutella golfista erilaisten ihmisten kanssa. Toivon vilpittömästi, että näistä lukuisista kohtaamisista jäi jokin positiivinen jälki golfyhteisöön. Minulle ainakin jäi.”

Muutenkin Golfliitto on tullut lähemmäksi golfyhteisöjen arkea, mikä on ollut osaltaan lisäämässä toimijoiden keskinäistä luottamusta.

”Olemme kehittäneet seuratoimijapäivää, pitäneet säännöllisesti puheenjohtajien Teams-kokouksia ja osallistuneet aluekokouksiin. Seurojen pitäisi kokea, että liitto on heitä varten”, Tiitola muistuttaa.

Maakuntamatkailuun Tiitola oli tottunut jo aiemmin töidensä puolesta. Hänet muistetaan erityisesti Suomen Lidlin ensimmäisenä toimitusjohtajana, joka avasi 2000-luvun alussa kymmenessä vuodessa peräti 130 ruokakauppaa eri puolilla Suomea.

Lidlin jälkeen Tiitola johti liiketoimintoja VR:n ja Nesteen kaltaisissa suuryrityksissä, kunnes siirtyi Broman Groupiin, jossa hän työskenteli ensin Motonetin ja myöhemmin koko konsernin toimitusjohtajana.

Tiitola oli 55-vuotias hypätessään sivuun operatiivisista johtotehtävistä. Kalenteriin tuli tilaa, josta isohkon osan on lohkaissut Golfliiton johtaminen.

Aikaa kannatti uhrata, sillä Tiitola pitää Golfliiton puheenjohtajuutta todellisena näköalapaikkana, josta käsin aukeaa näkymä Suomi Golfiin sen koko laajuudessaan.

”Golfiin liittyy seuratoimintaa, liiketoimintaa, kilpaurheilua, valtavasti sidosryhmiä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Golfliitto on yksi Suomen suurimmista lajiliitoista, jonka johtaminen on ollut minulle kunniatehtävä ja etuoikeus.”

Kun Antti Tiitola aloitti Golfliiton puheenjohtajana, golfseuroissa oli lähes 155 000 jäsentä. Neljässä vuodessa jäsenmäärä on noussut kymmenellä tuhannella.

Lajiliitoista golfia suurempi on ainoastaan Palloliitto, johon kuuluvat sekä jalkapallon että futsalin pelaajat. Kun mittarina käytetään rekisteröityneitä harrastajia, golf on yksittäisistä lajeista suurin.

Golfin suosion kasvu on kansainvälinen ilmiö. Tiitolan mukaan osittain tästä saa kiittää sitä, että laji on muuttunut aiempaa rennommaksi, mikä puhuttelee erityisesti nuoria. Myös golfyhteisöjen tekemä työ näkyy kasvuna.

”Uskon, että myös somevaikuttajilla ja urheilijoilla on ollut tässä suuri vaikutus. Kun tulin Master Golfin jäseneksi, junioreita ei juuri näkynyt. Nyt heitä on täällä ohjatuissa ryhmissä jo toista sataa.”

Pelaajien määrän nousu on tuonut mukanaan myös haasteita, joista suurin lienee golfkenttien ruuhkautuminen kasvukeskuksissa.

”Kasvu on hyvä asia, mutta meillä alkaa olla kapasiteetti osin tiukalla. Pääkaupunkiseudulla, Tampereen seudulla, Jyväskylässä ja Oulussa kapasiteetti on käytännössä täynnä.”

Tiitola epäilee, että osa pelaajista saattaa turhautua ja lopettaa, kun peliaikoja on vaikea saada.

Monella paikkakunnalla on onneksi käynnissä tai suunnitteilla laajennushankkeita. Sen sijaan kokonaan uusia golfkenttähankkeita ei Siuntioon avatun Rock Golfin lisäksi ole tullut.

”Näen tämän pitkällä tähtäimellä ongelmallisena. Liiton tehtävä on vaikuttaa, ja vaikuttamistyö on nostettu entistä kirkkaammin osaksi uutta strategiaamme. Pyrimme luomaan ymmärrystä kuntapäättäjille siitä, että golf on tärkeä osa yhteisöä.”

Tiitolan mukaan kunnat voisivat mahdollistaa kilpailukykyiset maa-alueiden vuokrat esimerkiksi matalan kynnyksen par 3 -kentille.

”Tällainen aloittelijoille sopiva kenttä mahtuu hehtaarin alueelle, ja investointikustannus on aika maltillinen verrattuna esimerkiksi jäähallihankkeeseen.”

Ja vaikka golfkentillä on käynnissä eräänlainen nuorennusleikkaus ja pelaajien keski-ikä pienenee, golf on siitä ainutlaatuinen laji, että sitä voi harrastaa läpi elämän. Golf tarjoaa terveyshyötyjensä myötä valtavat hyödyt yhteiskunnalle, Tiitola muistuttaa.

”Jos kunnat olisivat enemmän mukana uusien golfkenttien rahoituksessa, sillä voisi olla kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia myös kuntataloudelle.”

Termi golfyhteisö toistuu Antti Tiitolan puheessa usein.

”Puhun mieluummin golfyhteisöistä kuin -seuroista, koska se kattaa sekä seurat että osakeyhtiöt”, hän perustelee.

Keväällä Golfliitto aloitti selvitystyön, kuinka se voisi palvella paremmin myös osakeyhtiöitä. Jo nyt Golfliitto tarjoaa golfkentille jonkin verran palveluja, kuten kentänhoitoon liittyvää konsultaatiota.

Palvelutarjoama räätälöidään vastaamaan golfyhteisöjen tarvetta. Tarve on ilmennyt Tiitolan mukaan sekä golfyhteisökäynneillä että golfjohtajille tehdyissä kyselyissä. Myös Suomen Golfkentät ry on ollut aloitteellinen asiassa.

”Pidän tätä erittäin tärkeänä pienten ja keskisuurten golfyhteisöjen näkökulmasta. Erityisesti ne tarvitsevat tukea liiketoiminnan kehittämiseen”, Tiitola näkee.

Selvitystyön tuloksia esitellään golfyhteisöjen päättäjille syksyn aluekokouksissa, ja marraskuun liittokokouksessa päätetään, kuinka golfyhteisöpalvelujen tarjoaminen on tarkoitus rahoittaa ja käynnistää.

”Toivon, että liittokokouksessa saataisiin aikaan sellainen päätös, jossa tämä nähdään asioiden mahdollistajana.”

Golfliitto pyörii noin seitsemän miljoonan euron budjetilla. Suurin osa tästä kertyy jäsenmaksuista. Toiseksi suurin tulonlähde Golfliitolle on ollut kumppanuusmyynti, jolla katetaan noin kymmenesosa liiton toiminnan kuluista.

”Kumppanuusmyynti on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta ei ehkä siinä määrin kuin kuvittelimme, varsinkaan tässä taloussuhdanteessa”, Tiitola myöntää.

Samantyyppistä itsekritiikkiä löytyy myös kilpaurheilun puolelta, jossa Tiitola olisi jälkikäteen ajatellen toiminut nopeammin parissakin asiassa.

”Kilpaurheilun osalta olisin voinut nostaa asiat pöydälle nopeammin. Esimerkiksi tämän kevään huippugolfseminaari ja nykyinen valmennustiimin rakenne olisi voitu toteuttaa aikaisemmin. Mutta hyvä, että ne on nyt tehty.”

Puheenjohtajakautensa loppusuoralla Tiitola on ollut viemässä läpi isoa muutosta, kun Golfliitto siirtyy painetusta Golflehdestä digitaaliseen sisällönjakeluun.

Golflehti ei katoa jäsenten arjesta, vaan saattaa tulla itse asiassa jopa lähemmäksi sitä, kun kiinnostavaa golfsisältöä tarjotaan jatkossa eBirdiessä ja Golfliiton verkkosivuilla tasaisesti ympäri vuoden.

”Tämä on väistämätöntä tulevaisuuden kannalta, mutta ymmärrän, että se herättää keskustelua”, Tiitola sanoo.

Tiitolan mukaan päätökseen vaikuttivat paitsi talouden realiteetit myös seurapäättäjiltä tullut viesti. Erityisesti jakelun ja paperin hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta, eikä korotuksille tunnu näkyvän loppua.

”Olemme tukeutuneet vahvasti siihen, mitä golfyhteisöt ovat meille kyselyissä sanoneet: halutaan siirtyä digiin. Uskon vahvasti, että hyvä sisältö ratkaisee jatkossakin.”

Puheenjohtaja Tiitolan tärkein työpari Golfliitossa on ollut toiminnanjohtaja Juha Korhonen.

”Olemme täydentäneet toisiamme sopivalla tavalla. Yhteistyömme perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Kun jostain sovitaan, mennään sen mukaan.”

Tiitola sanoo, että yhteistyö on sujunut hyvin myös Golfliiton toimihenkilöiden kanssa. Lisäksi hän kiittää muita hallituksen jäseniä menneestä neljästä vuodesta.

Golfliiton säännöissä puheenjohtaja valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja perättäiset kaudet on rajattu korkeintaan kolmeen. Halutessaan Tiitola olisi siis voinut hakea jatkoa vielä yhdeksi kaudeksi.

Perheen ja lähipiirin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen hän kuitenkin päätti luovuttaa puheenjohtajan nuijan eteenpäin.

”Nyt on hyvä aika vaihdokselle. Golfliitolla on uusi strategia hyväksyttynä ja toiminnot ovat varsin hyvässä mallissa. Olen tehnyt sen, mitä minun ehkä piti tehdä, ja tästä on nyt hyvä seuraajan jatkaa.”

Luopumisen myötä Tiitolalle avautuu kalenterista tilaa, mutta ainakaan vielä hänellä ei ollut tarkempia suunnitelmia, mitä hän aikoo seuraavaksi tehdä.

”Ne, jotka minut tuntevat, tietävät, että täytän kyllä vapautuvan ajan jollain. Otan ainakin pelioikeuteni Master Golfissa taas käyttöön ja rupean pelaamaan näitä hienoja kenttiä”, hän sanoo.

Sitä ennen on kuitenkin edessä muun muassa marraskuun liittokokous, jossa päätetään monesta tärkeästä asiasta. Ja haastattelua seuranneella viikolla Tiitola lähti vielä viimeiselle maakuntakierrokselleen Pohjanmaalle ja Pohjois-Suomeen.

Toimeliaalla miehellä jalka pysyy siis tukevasti kaasulla puheenjohtajakauden loppuun saakka.