Heathland-kentillä kanervikot reunustavat pelialueita muodostaen luonnollisen estealueen. Pallon päätyessä varvikkoon, pallon saaminen takaisin peliin on usein helpommin sanottu kuin tehty, sillä kanerva haaroo runsaasti ja sen varret ovat sitkeää sorttia.

Yli 25-vuotiaana kanervan varsi alkaa puutua voimakkaasti ja haarautuminen vähenee. Varpu alkaa rappeutua, minkä takia britannialaisilla heathland-kentillä kanervakasvustoja poltetaan tai leikataan säännöllisesti, jotta uusia versoja syntyisi. Kanerva hyötyy kulottamisesta, sillä korkea lämpötila edistää siementen itämistä.

Muuten kanerva ei juuri hoitotoimenpiteitä kaipaa, kun se on kerran päässyt asettumaan ja leviämään itselleen otolliseen kasvuympäristöön.

Suomessa kanerva on yleinen kasvilaji. Meillä se viihtyy erityisen hyvin hiekkapohjaisessa mäntykangasmetsässä, jossa puut kasvavat harvassa ja kasvualusta on kuivaa ja hapanta.

Kun kanerva pääsee kasvamaan vapaasti ilman puuston varjostusta, se muodostaa laajoja, yhtenäisiä kasvustoja. Kanerva myös palautuu todella nopeasti kuivuudesta ja pakkasesta, mikä lisää sen kilpailuetua muihin kasveihin nähden pohjoisissa olosuhteissa.

Koska kanerva on yleinen kasvi Suomessa, sitä esiintyy paljon golfkenttien reuna-alueilla – esimerkiksi kallioisilla paikoilla tai muuten karussa ympäristössä, joissa vesi kulkeutuu nopeasti pois kasvukerroksen alapuolelle.

Suomessa esimerkiksi Alastaro Golfin ja Vierumäen Cooken kanervikot ovat oleellinen osa kenttien identiteettiä ja maisemaa pelialueiden ulkopuolella. Hirsala Golfissa bunkkerien reunoihin on istutettu kunttaa kanervineen.

Tällä Kirkkonummella sijaitseva kenttä hakee heathland-kenttien tunnelmaa ja ilmettä – samalla kuitenkin suomalaista luontoa korostaen.

Juttu varten on haastateltu Golf Talman kenttämestaria Alex Portaankorvaa.