Milloin wedget on oikeasti aika vaihtaa?

Wedget ovat kovassa käytössä ja kuluvat melko nopeasti. Kysyimme Titleistin välineasiantuntuja Jonatan Jolkkoselta, miten lyöntipinnan kuluminen vaikuttaa peliin ja milloin on aika hankkia uudet mailat.

Golflehti Jussi Miettinen
Tämän wedgen parasta ennen päivä on mennyt jo kauan sitten umpeen. Pinnoite on kulunut osumakohdasta ja lyöntipinta pahasti naarmuuntunut. Kuva: Markus Sommers

Kuinka usein wedget kannattaa vaihtaa?

Nyrkkisääntönä voi pitää, että urat ja niiden välissä olevat mikrourat menettävät parhaimman teränsä noin 70 kierroksen jälkeen. Osa valmistajista tekee lyöntipinnalle lämpökäsittelyn, joka jopa tuplaa urien käyttöiän. Lyöntipinnan kulumiseen vaikuttavat myös olosuhteet ja hiekkalyöntien määrä. Pallon ja lavan väliin jäävät hiekanjyvät naarmuttavat lyöntipintaa ja tylsistyttävät uria. Mikäli harjoittelee usein bunkkerilyöntiä, wedge kuluu vaihtokuntoon nopeammin.

Miten wedgen kuluminen vaikuttaa lyöntiin?

Urien tylsyminen ja lyöntipinnan kuluminen pienentävät kitkaa pallon ja lavan välillä, mikä vähentää takakierteen määrää ja vaikeuttaa lyöntipituuden hallintaa. Tämä korostuu erityisesti sateella ja karheikossa. Kun urat ovat terävät ja lyöntipinta vielä karhea, pallon ja lavan väliin jäävä vesi tai ruoho vaikuttavat vähemmän spinniin.

Mistä tietää, että wedge on menettänyt parhaat ominaisuutensa?

Kuluneen lyöntipinnan näkee paljaalla silmällä: pinnoitteen alta alkaa paljastua raakametallia ja pinta on naarmuinen. Urien pyöristymisen voi myös tuntea vetämällä sormella urien yli. Yksi selkeä merkki on se, että pallo lentää odotettua pidemmälle eikä pysähdy viheriöllä yhtä nopeasti kuin uusilla urilla.

Miten lyönnin lentokaari eroaa uuden ja kuluneen wedgen välillä?

Uusi wedge tuottaa paljon spinniä, kun pallo osuu optimaaliseen kohtaan eli lavan alaosan keskelle, toisen ja viidennen uran väliselle alueelle. Hyvä osuma pehmeäkuorisella pallolla tuottaa matalamman ja kierteisen lentokaaren, joka on helppo hallita. Vaikka lentokaari on matalahko, pallo pysähtyy takakierteen ansiosta nopeasti. Optimaalinen launch angle eli pallon lähtökulma on puolet mailan nostokulmasta eli esimerkiksi 58-asteisella wedgellä 29 astetta. Kuluneella wedgellä lähtökulma on suurempi ja pallo nousee korkeammalle, koska kitkan puuttuessa pallo liukuu osumassa ylöspäin lyöntipinnalla. Tällöin osumakohdassa on Chipeissä ja alle 40 metrin pitcheissä tuoreiden urien, ja erityisesti mikrourien merkitys korostuu entisestään.

Kuinka paljon takakierteen määrässä voi olla eroa uuden ja kuluneen wedgen välillä?

Tarkkaa lukemaa on vaikea sanoa, sillä se on yksilöllistä ja riippuu muun muassa mailanpäännopeudesta ja pallosta. Hyvällä harrastajalla ero voi olla täydessä väylälyönnissä tour-pallolla jopa 2 000 kierrosta minuutissa. Karheikossa ero kasvaa vielä suuremmaksi.

Uuden wedgen urat ovat terävät ja lyöntipinta karhea. Varsinaisten urien välissä olevat mikrourat tuottavat spinniä erityisesti pitcheihin ja chippeihin. Kuva: Markus Sommers
Uuden wedgen urat ovat terävät ja lyöntipinta karhea. Varsinaisten urien välissä olevat mikrourat tuottavat spinniä erityisesti pitcheihin ja chippeihin. Kuva: Markus Sommers

Voiko spinniä olla wedgeillä liikaa?

Harrastajalla harvoin. Spinni auttaa kontrolloimaan pallon lentorataa ja käyttäytymistä viheriöllä. Joissain olosuhteissa, kuten sateen pehmittämällä viheriöllä tai vastarinteeseen osuessa, pallo voi pysähtyä liian nopeasti ja spinnata liikaa taaksepäin. Tämä on kuitenkin pääasiassa kilpapelaajien haaste, jonka he voivat ratkaista valitsemalla pienemmän nostokulman mailan ja lyömällä rauhallisemmin.

Kuinka paljon pallo vaikuttaa spinniin?

Paljon. Jos haluaa maksimoida spinnin, kannattaa käyttää premium-kategorian tour-palloja, joissa on pehmeä uretaanikuori ja monikerroksinen rakenne. Kaksiosaiset surlyn-kuoriset pallot tuottavat spinniä vain noin puolet tour-palloon verrattuna. Tämä näkyy myös hinnassa. Tour-pallot maksavat maltaita, mutta kaksiosaisen pallotusinan voi saada parillakympillä. Näiden ääripäiden väliin sijoittuvat ns. performance-luokan pallot, jotka tarjoavat kompromissin hinnan ja kierreominaisuuksien välillä. Erilaisten pallojen käyttäytyminen vaihtelee merkittävästi, joten taitotasosta riippumatta kannattaa pelata aina samalla pallolla.

Kuinka monta wedgeä kannattaa hankkia?

Suositeltava määrä on kahdesta kolmeen erikoiswedgeä. Wedgesetti kannattaa rakentaa selvittämällä ensin pitching wedgen nostokulma, joka vaihtelee 42–47 asteen välillä. Tärkeää on verrata oman pitching wedgen ja gap wedgen välistä mittaeroa. Se ei saa olla liian suuri. Wedgejen välinen nostokulmaero kannattaa pitää 4–6 asteessa. Esimerkiksi 44–46 asteen pitching wedgeä täydentävät hyvin 50 asteen gap wedge ja 56 asteen sand wedge. Kolmen wedgen setti voisi muodostua 50-, 54- ja 58-asteisista mailoista. Harrastajan on hyvä huomioida, että wedge vaikeutuu mitä enemmän nostokulmaa siinä on.

Jonatan Jolkkonen on entinen kilpapelaaja, joka työskentelee nykyään Titleistin välineasiantuntijana. Kuva: Markus Sommers
Jonatan Jolkkonen on entinen kilpapelaaja, joka työskentelee nykyään Titleistin välineasiantuntijana. Kuva: Markus Sommers

Mitä tarkoittavat grind ja bounce?

Entä millainen vaikutus niillä on lyöntiin? Bounce tarkoittaa wedgen pohjan kulmaa suhteessa maahan. Mitä enemmän bouncea, sitä enemmän lavan etureuna on irti maasta. Suuri bounce toimii pehmeillä alustoilla, pieni bounce kovilla pinnoilla. Myös tapa lyödä vaikuttaa. Kun maila tulee palloon jyrkässä kulmassa, bouncea voi olla enemmän. Laajassa kulmassa svingaavan kannattaa hankkia pienemmällä bouncella varustettu wedge. Grind kuvaa pohjan muotoilua. Ohut pohja mahdollistaa monipuoliset lyönnit. Leveä pohja antaa taas enemmän anteeksi osumassa.

Jos hankkii sekä sand wedgen (54–56°) että lob wedgen (58–60°), kilpapelaaja valitsee yleensä suurella bouncella ja leveällä pohjalla varustetun hiekkamailan sekä pienellä bouncella ja ohuemmalla pohjalla varustetun lob wedgen. Näin bägistä löytyy työkalu erilaisiin olosuhteisiin. Harrastajapelaajan ei kuitenkaan kannata tinkiä anteeksiantavuudesta. Heillä myös lob wedgessä voi olla enemmän bouncea ja leveämpi pohja.

Kannattaako wedget fitata ja miten se tapahtuu?

Kyllä kannattaa. Oikeanlaiset wedget helpottavat peliä merkittävästi. Fittaus kannattaa tehdä aidoissa olosuhteissa ja sokkotestinä, jotta ennakkokäsitykset eivät vaikuta valintaan. Fittauksessa lyödään erilaisista makuista, myös huonoista, sillä juuri niissä bouncen ja grindin toimivuus korostuu. Tärkeää on myös lyödä erilaisia bunkkerilyöntejä. Parasta on, jos fittauksen voi tehdä omalla kotikentällä tai sitä vastaavissa olosuhteissa.

Mikä on tyypillinen virhe, jonka pelaajat tekevät uusia wedgejä ostaessaan?

Yleinen virhe on ostaa maila summamutikassa. Esimerkiksi 58-asteisissa wedgeistä on paljon erilaisia grind- ja bounce-yhdistelmiä, ja ne vaikuttavat vahvasti mailan toimivuuteen. Jos wedgefittausta ei ole saatavilla, kannattaa pyytää apua asiantuntevalta myyjältä. Kotona kannattaa etukäteen pohtia, ovatko kotikentän pinnat kovia vai pehmeitä ja millaista hiekkaa bunkkereissa on – nämä vaikuttavat oikean bouncen valintaan