SUOMEN
GOLFLIITTO

Blogit

Golf50+, golfarin aivoterveys

BlogitGolf50+SeniorigolfJulia Kettinen9. Toukokuuta 2023

Tervetuloa lukemaan terveys ja hyvinvointi aiheista asiantuntijablogia. Kirjoituksissa pääset tutustumaan tutkittuun tietoon pohjautuviin näkökulmiin erityisesti seniori golfarin terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Golfista ja pelaamisesta, kuten elämästäkin, nauttii parhaiten, kun muistaa pelin lisäksi huolehtia myös itsestään. Haastankin sinut pohtimaan, miten voisit edistää omaa terveyttä ja hyvinvointiasi tulevan vuoden aikana

Toukokuu on alkanut ja kovin odotettu golfkausi on alkamaisillaan keväisissä merkeissä koko Suomessa. Golfharjoittelu ja pelaaminen vaikuttaa varmasti positiivisesti useimman meistä fyysisen aktiivisuuden määrään. Huolehdithan myös riittävästä palautumisesta ja kehonhuollosta, jotta kauden aikana pystyt nauttimaan pelistä mahdollisimman paljon. Lisäksi hyvä vinkki yksipuolisten toistojen lomassa on kokeilla myös lyömistä toiselta puolelta, mikä haastaa teemaan sopivasti myös aivoja. Tällä kertaa tarkastelemme liikuntaharjoittelun vaikutusta aivoterveyteen ja pohdimme miten golffari voi edistää omaa aivoterveyttään.

Väestön ikääntyminen aivoterveyden näkökulmasta?

Väestömme ikääntyy ja ikään liittyvä kognitiivinen heikentyminen luo globaalin terveyshaasteen. Vuoteen 2050 mennessä koko maailmassa yli 60-vuotiaiden ihmisten lukumäärän odotetaan kaksinkertaistuvan sekä saavuttavan yli 2 miljardin rajapyykin vuoteen 2050 mennessä, ja dementiaa sairastavien ihmisten määrän odotetaan nousevan 57 miljoonasta 153 miljoonaan. WHO:n mukaan dementia on seitsemänneksi yleisen kuolinsyy sekä merkittävä terveydellinen haitta ja hoidon aiheuttaja etenkin ikääntyneiden keskuudessa. Lisäksi kansantalouden näkökulmasta dementiaan liittyvä taloudellinen taakka on suuri, sillä hoitokustannusten odotetaan nousevan merkittävästi. THL:n mukaan muistisairaudet ovat myös kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste Suomessa. Suomessa joka kolmas yli 65-vuotias raportoi ajoittaisista muistihäiriöistä, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että normaalit ikääntymiseen liittyvät muistin muutokset eivät usein liity muistisairauteen ja täten aiheuta muutoksia arjen toimintakykyyn.

Lisäksi kansantalouden näkökulmasta dementiaan liittyvä taloudellinen taakka on suuri, sillä hoitokustannusten odotetaan nousevan merkittävästi.

Ikääntyminen yleisesti liittyy aivojen verisuonireservin vähenemiseen, mikä johtuu muun muassa ikään liittyvistä muutoksista aivojen verisuonten rakenteessa ja toiminnassa sekä hermosolujen kyvystä reagoida verenkierron muutoksiin. Tämä puolestaan voi lisätä kognitiivisen heikentymisen ja dementian riskiä, erityisesti Alzheimerin taudin näkökulmasta. Toiminnanohjauskyvyt puolestaan kattavat joukon kognitiivisia prosesseja, jotka ovat tärkeitä suunnittelussa, järjestämisessä, aloittamisessa ja tavoitteellisen käyttäytymisen seurannassa. Niihin sisältyvät muun muassa työmuisti, huomionhallinta, kognitiivinen joustavuus ja ongelmanratkaisu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä toiminnanohjauskyvyt heikkenevät iän myötä, erityisesti tiedonkäsittelyn nopeuden, työmuistin ja kognitiivisen joustavuuden osalta. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia monimutkaisten tehtävien suorittamisessa, sillä nämä toiminnanohjauskyvyt, kuten työmuisti ja ongelmanratkaisu, ovat korkeamman tason kognitiivisia prosesseja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä päivittäisessä elämässä.

Liikuntaharjoittelu ja aivoterveys?

Ikääntymisen myötä tapahtuu useita muutoksia aivoissa, jotka vaikuttavat muistitoimintoihin ja heikentävät kognitiivisia aivotoimintoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta voivat vähentää ikääntymisen aiheuttamaa kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä ja suojata aivoja rappeuttavilta sairauksilta, kuten Alzheimerin taudilta ja muilta dementian muodoilta. Liikunta edistää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä lisää aivojen verenkiertoa, hapen saantia ja siten hermojen välittäjäaineiden saatavuutta. Tämä tehostaa hermoston toimintaa ja parantaa kognitiivisia toimintoja. Erityisesti aerobisen liikunnan vaikutuksia kognitioon on tutkittu, ja on havaittu, että monipuolinen liikunta, joka sisältää aerobisen liikunnan lisäksi lihaskuntoa, tasapainoa ja silmä-käsi-koordinaatiota kehittäviä harjoituksia, voi vaikuttaa aivoterveyteen tehokkaammin kuin pelkkä aerobinen liikunta. Vaikka kaikkia liikunnan vaikutusmekanismeja kognitioon ei vielä täysin ymmärretä, tiedetään, että liikunta voi vaikuttaa useisiin muistisairauksien riskitekijöihin.

Liikunta edistää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä lisää aivojen verenkiertoa, hapen saantia ja siten hermojen välittäjäaineiden saatavuutta.

Aivoterveyden merkitys korostuu entisestään ikääntyessämme. Siksi on tärkeää löytää keinoja, joilla voimme ylläpitää aivoterveyttämme ja edistää kognitiivisia toimintojamme. Liikuntaa suositellaan osaksi lievän kognitiivisen heikentymisen hoitoa, ja se voi ylläpitää kognitiivista suorituskykyä normaalin ikääntymisen aikana sekä suojata muutoksilta, jotka liittyvät neurodegeneratiivisiin sairauksiin. Monet kognitiiviset toiminnot, kuten tiedonkäsittelyn nopeus ja visuaalinen hahmotuskyky, voivat kehittyä liikunnan avulla ikääntyvillä aikuisilla.

Liikunnan vaikutukset aivoterveyteen eivät rajoitu pelkästään fyysiseen kuntoon. Se voi myös parantaa mielialaa, lievittää stressiä ja ahdistusta sekä edistää kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, oppimista ja päätöksentekoa. Lisäksi liikunta voi auttaa ylläpitämään sosiaalisia kontakteja ja tarjota merkityksellistä toimintaa, mikä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiin. On tärkeää kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä harjoittamaan liikuntaa ja huolehtimaan aivoterveydestään. Lisäksi liikuntaa tulisi harjoittaa monipuolisesti eri ympäristöissä ja haastavuustasoilla, jotta aivot saavat vaihtelevaa ärsykettä.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa aivoterveyden edistämiseen sisältää liikunnan lisäksi myös terveellisen ravitsemuksen, riittävän unen, henkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen aktiivisuuden. Huolehtimalla näistä osa-alueista voimme vaikuttaa myönteisesti aivojemme toimintaan ja ehkäistä ikääntymisen aiheuttamia kognitiivisia haasteita. Muista myös kuunnella kehoasi ja levätä tarpeeksi, sillä riittävä palautuminen on tärkeää aivoterveyden ylläpitämisessä.

Voiko golfilla vaikuttaa aivoterveyteen?

Golfin harrastamisessa on selkeitä etuja aivoterveyden näkökulmasta, aiheesta tarvitaan kuitenkin merkittävästi lisätutkimusta. Pelin monimutkaisuus ja vaihtelevat haasteet voivat edistää kognitiivisten kykyjen käyttöä ja harjoittamista. Lisäksi fyysinen aktiivisuus, joka liittyy golfin pelaamiseen, tarjoaa suotuisat olosuhteet aivojen terveydelle.

Golfin harjoittaminen vaatii myös keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja motorisia taitoja. Jokainen lyönti edellyttää harkintaa, suunnittelua ja oikeanlaista liikkeen hallintaa, mikä stimuloi aivoja ja edistää toiminnanohjauskykyjä. Näihin kuuluvat työmuisti, huomionhallinta, kognitiivinen joustavuus ja ongelmanratkaisu. Golfissa tarvitaan myös hyvää visuaalista hahmotuskykyä ja tilan hahmottamista, mikä voi parantaa näitä kognitiivisia toimintoja.

Lisäksi golf tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Golfkentillä tapaa ihmisiä eri taustoista ja ikäryhmistä, mikä voi edistää sosiaalisia kontakteja ja luoda mielekästä toimintaa. Sosiaalinen vuorovaikutus puolestaan vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja voi lievittää stressiä, ahdistusta ja masennusta, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti aivoterveyteen.

Kaiken kaikkiaan golf tarjoaa monipuolisen ja kokonaisvaltaisen harjoittelun aivoterveyden edistämiseksi. Fyysisen aktiivisuuden, kognitiivisten haasteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen yhdistelmä tekee golfista erinomaisen harrastuksen aivojen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Fyysisen aktiivisuuden, kognitiivisten haasteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen yhdistelmä tekee golfista erinomaisen harrastuksen aivojen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Liikunnan ja aivoterveyden tulevaisuus?

Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia aivoterveyteen. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus edistää terveitä aivoja, parantaa kognitiivisia toimintoja ja voi ehkäistä ikään liittyvää kognitiivista heikentymistä sekä neurodegeneratiivisia sairauksia. Vaikka fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan hyödyt on havaittu erityisesti iäkkäillä aikuisilla, tarvitaan edelleen tarkempaa tutkimusta eri liikuntamuotojen vaikutuksista aivoterveyteen. Tämä auttaisi kehittämään suosituksia liikunnan tarkemmasta annos-vaste suhteesta ja liikuntamuodoista kognitiivisen heikentymisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä sekä osana hoitoprosesseja.

Golfarin vinkkilista

1. Pysy liikkeessä: Golf tarjoaa loistavan tilaisuuden fyysiselle aktiivisuudelle. Käytä tilaisuus hyväksesi ja nauti kävelystä kentällä. Säännöllinen liikunta edistää verenkiertoa ja hapen saantia aivoihin, mikä voi parantaa aivotoimintaa ja aivoterveyttä yleisesti.

2. Harjoittele tarkkaavaisuutta ja keskittymistä: Golf vaatii keskittymistä ja tarkkaavaisuutta jokaisella lyönnillä. Harjoittele mielen läsnäoloa ja pyri olemaan täysin keskittynyt jokaiseen lyöntiin. Tämä voi auttaa parantamaan kognitiivisia toimintoja ja keskittymiskykyä myös muissa elämänalueilla.

3. Haasta aivosi strategisilla päätöksillä: Golf on myös taktinen peli, joka vaatii strategista ajattelua. Käytä tilaisuutta hyväksesi ja haasta aivosi tekemällä harkittuja päätöksiä kentällä. Pyri arvioimaan erilaisia vaihtoehtoja, suunnittelemaan lyönnit etukäteen ja valitsemaan optimaaliset pelisuunnitelmat. Tällainen harjoittelu voi edistää kognitiivisia toimintoja, kuten ongelmanratkaisua ja päätöksentekokykyä.

4. Pelaa eri kentillä ja vaihtele pelimuotoja: Vaihtelu virkistää mieltä. Kokeile pelata erilaisilla golfkentillä ja vaihtelevia pelimuotoja. Uudet ympäristöt ja haasteet voivat stimuloida aivoja ja edistää kognition kehittymistä. Samalla se pitää harrastuksen mielenkiintoisena ja innostavana.

5. Hyödynnä sosiaalinen ulottuvuus: Golf tarjoaa loistavan tilaisuuden sosiaalisiin kontakteihin. Pelaa ystävien, perheenjäsenten tai muiden golffareiden kanssa. Kommunikoi ja jaa kokemuksia muiden kanssa kentällä. Sosiaalinen vuorovaikutus ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä aivoterveydelle.

6. Pidä huolta yleisestä terveydestä: Aivoterveyden edistäminen vaatii myös huolenpitoa yleisestä terveydestä. Muista pitää huolta riittävästä unesta, terveellisestä ruokavaliosta ja stressinhallinnasta. Nämä tekijät voivat vaikuttaa positiivisesti aivoterveyteen ja kognition kehittymiseen.

7. Harjoittele monipuolisesti: Kehitä golfia harjoittelemalla erilaisia taitoja ja osa-alueita. Kiinnitä huomiota lyöntitekniikkaan, puttaamiseen, bunkeriharjoituksiin ja lähestymisiin. Monipuolinen harjoittelu stimuloi aivoja eri tavoin ja auttaa kehittämään eri kognitiivisia toimintoja, kuten koordinaatiota, hienomotorisia taitoja ja visuaalista hahmotuskykyä.

8. Pidä hauskaa ja rentoudu: Golf on ennen kaikkea harrastus, joka tarjoaa nautintoa ja rentoutumista. Muista pitää hauskaa kentällä ja nauttia pelistä. Rentoutuminen ja stressin vähentäminen ovat tärkeitä tekijöitä aivoterveydelle.

Joten, seuraavan kerran kun tartut golfmailaan ja suuntaat kentälle, tiedä että pelaamisen ohella voit edistää myös aivoterveyttäsi. Hyödynnä monipuolista harjoittelua, pidä huolta itsestäsi ja nauti pelistäsi täysillä. Aivot ja keho kiittävät!

Julia Kettinen on 28-vuotias Itä-Suomen Yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkija sekä yliopisto-opettaja, joka tekee väitöskirjatutkimusta golfin terveysvaikutuksista aivoterveyden sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden näkökulmasta. Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden maisteri ja golfin ammattivalmentaja. Kettinen on monivuotinen Master Golf Academyn Pro. Golfin Kettinen on aloittanut 6-vuotiaana ja on kilpaillut juniorivuosina kansallisella tasolla. Kettinen asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa.