Golf 50+, Golf kunnon kohottajana – miten ylläpitää ja kehittää kuntoa pelikauden ulkopuolella?
Tervetuloa lukemaan terveys ja hyvinvointi aiheista asiantuntijablogia. Kirjoituksissa pääset tutustumaan tutkittuun tietoon pohjautuviin näkökulmin erityisesti golfin terveysvaikutusten ja 50+ golfarin terveyden sekä hyvinvoinnin näkökulmasta. Golfista ja pelaamisesta, kuten elämästäkin, nauttii parhaiten, kun muistaa pelin lisäksi huolehtia myös itsestään. Haastankin sinut pohtimaan, miten voisit edistää omaa terveyttä ja hyvinvointiasi golfin avulla tulevan vuoden aikana. Liikuttavia lukuhetkiä!
Marraskuun pakkasaamut ja kellojen siirtyminen talviaikaan ovat varmoja merkkejä golfkauden päättymisestä. Perinteiset golfin tilastot on nyt julkaistu, ja ilolla voidaan todeta, että jäsenmäärä on jälleen kasvanut – golfareita on nyt lähes 157 000. Lämmin syksy on myös lisännyt kierrosmääriä, syyskuussa pelattuja kierroksia oli yli 5 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Golfkauden päättyessä moni siirtyy luontevasti muiden lajien pariin. Tutkimusten mukaan suomalaiset golfarit ovat fyysisesti aktiivisia pelikauden aikana, mutta mitä tapahtuu golfarin kunnolle kauden päätyttyä? Fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen kausiluontoisuus onkin asia, johon jokaisen golfarin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Mitä lajin kausiluontoisuus tarkoittaa Suomessa?
Suomessa golfin kausiluontoisuus herättää usein keskustelua lajin harrastajien keskuudessa. Moni pelaaja saattaakin haaveilla ympärivuotisesta pelaamisesta. Vaikka tämä kuulostaa ihanteelliselta tilanteelta, tutkimusten mukaan lajin kausiluontoisuus voi jopa lisätä ja ylläpitää harrastamisen motivaatiota pelikauden aikana. Tämä ilmiö korostuu erityisesti Suomen kaltaisissa maissa, joissa vuodenajat vaikuttavat merkittävästi ulkolajien harrastamiseen.
Tutkimusten mukaan lajin kausiluontoisuus voi jopa lisätä ja ylläpitää harrastamisen motivaatiota pelikauden aikana.
Golfin aktiivinen pelikausi Suomessa rajoittuu vuodesta riippuen noin 5-7 kuukauteen. On hyvä muistaa, että maantieteellisesti Suomi on pitkä maa, joka ulottuu usealle leveysasteelle, minkä vuoksi ilmasto-olosuhteet vaihtelevat golfkenttien osalta huomattavasti. Siinä missä Etelä-Suomessa osa kentistä on sään salliessa auki lähes ympäri vuoden, on Pohjois-Suomessa valtaosalla kentistä lumipeite marraskuusta huhtikuuhun. Alueellinen vaihtelu tarjoaakin mahdollisuuden pidentää pelikautta matkustamalla eri kentille Suomessa ulkomaiden sijaan – monet aktiiviharrastajat hyödyntävätkin tätä erityisesti syksyisin ja keväisin.
Monille golfareille kauden päättyminen tuo mukanaan haasteen, kuinka ylläpitää golfkauden aikana saavutettua fyysistä kuntoa ja valmistautua seuraavaan kauteen entistä vahvemmalla pohjalla. Tämä kysymys on erityisen tärkeä niille, jotka haluavat kehittää suorituskykyään ja hyödyntää pelikauden ulkopuolista aikaa oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Talvikaudella onkin syytä keskittyä erityisesti niihin osa-alueisiin, jotka kesällä pelikauden aikana jäävät vähemmälle huomiolle, kuten lihaskunnon, liikkuvuuden ja koordinaation kehittämiseen sekä pelikaudella saavutetun hyvän kestävyyskunnon ylläpitämiseen.
Miten sääolosuhteet ja kausiluontoisuus vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen?
Tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden kausiluonteisuus vaikuttaa merkittävästi erityisesti pohjoisissa maissa, joissa sääolosuhteet muokkaavat liikuntatottumuksia. Tämä vaikutus korostuu Suomessa, jossa vuodenaikojen vaihtelu on voimakasta. Talvikaudella Suomessa liikuntaa harrastetaan harvemmin kuin kesällä, mikä näkyy ihmisten fyysisessä aktiivisuudessa. Tämä ilmiö on erityisesti huomattavissa golfkauden päättymisen kynnyksellä, jolloin monet huomaavat oman fyysisen aktiivisuutensa vähenevän. Golfarin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että kesäkauden aikana saavutettu fyysinen aktiivisuus esimerkiksi golfkentällä ja mökillä puuhastellessa tulee korvata talvikaudella tietoisemmalla ja suunnitelmallisella liikunnalla.
Talvikausi tuo mukanaan haasteita liikkumiseen, vaikka tämän sanotaankin olevan varustuskysymys. Talvikauden pimeys, kylmyys ja liukkaus vähentävät luonnollisesti ulkona liikkumista, mikä voi helposti johtaa passiivisempaan elämäntapaan. Tämän vuoksi sisäliikuntatilat, kuten kuntosalit ja uimahallit, nousevat tärkeään rooliin fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisessä. Pitkä talvikausi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden keskittyä myös varsinaiseen lajiharjoitteluun, erityisesti golfin teknisiin elementteihin. Lisäksi talvikauden aikana on suositeltavaa panostaa mentaalipuolen kehittämiseen erilaisten psyykkisten taitojen harjoitteiden avulla, mitkä voivat parantaa keskittymiskykyä tulevalle pelikaudelle.
Miten talvikausi voi auttaa golfaria ylläpitämään ja kehittämään kuntoa?
Vaikka talvikausina ei golfkentille pääsekään muuta kuin etelän lämmössä, tarjoaa talvikausi monia mahdollisuuksia lajin harrastajalle. Ilman tietoista suunnittelua ja liikuntatottumusten aktiivista muuttamista fyysinen kunto heikkenee usein huomaamatta aktiivisen pelikauden päättyessä, mikä voi vaikuttaa talvikauden aikana heikentävästi hyvinvointiin ja terveydentilaan. Yksinkertainen mutta hyvä menetelmä seurata omaa fyysistä aktiivisuutta on tarkkailla päivittäisiä askelmääriä esimerkiksi älykellon tai puhelimen avulla.
Yksinkertainen mutta hyvä menetelmä seurata omaa fyysistä aktiivisuutta on tarkkailla päivittäisiä askelmääriä esimerkiksi älykellon tai puhelimen avulla.
Heitänkin haasteen tarkastella omia askelmääriä kesäkauden aikana ja verrata niitä talvikauden askelmääriin, huomaatko omissa liikuntatottumuksissa eroja tai kausiluontoisuuden vaikutuksia? Todennäköisesti kesäkaudella askelmääräsi keskiarvo on reilusti yli 10 000 askeleen, erityisesti päivinä, jolloin pelaat golfia ja olet muuten aktiivinen. Talvikauden aikana aktiivisuus kuitenkin laskee helposti alle 5 000 askeleen, ellei liikkumiseen kiinnitetä erityistä huomiota. Esimerkiksi yhden 18 väylän golfkierroksen aikana askelia kertyy helposti noin 13 000. Tämän vuoksi talvikauden fyysisen aktiivisuuden vajetta kannattaa kompensoida ennakoivasti suunnitelluilla liikuntaharjoituksilla.
Kesäkauden aikana hienosti kasvatettua kuntoa ei kannata hukata talvella. Haastankin sinut keskittymään tänä talvikautena liikuntaharjoittelun lisäämiseen ja fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen. Säännöllisyys on avainasemassa fyysisen kunnon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Monipuolinen liikuntaharjoittelu ei ainoastaan tue kunnon kehitystä, vaan myös pitää motivaation korkealla. Saman harjoitusohjelman toistaminen viikosta toiseen voi tuntua puuduttavalta, mutta vaihtelevat liikuntamuodot tekevät harjoittelusta mielekkäämpää. Uusien lajien kokeilu voi kehittää myös niitä fyysisen kunnon osa-alueita, joita golfin pelaaminen ei välttämättä kehitä yhtä paljon. Viikoittainen harjoitusaikataulu, johon sisältyy monipuolisesti voima-, kestävyys- ja liikkuvuusharjoittelua, auttaa pitämään talvikauden aktiivisena ja tehokkaana. On myös hyvä seurata omaa kehitystä ja tehdä tarvittaessa muutoksia liikuntasuunnitelmaan, jotta liikkuminen pysyy kehittävänä ja mielekkäänä läpi talvikauden.
Uusien lajien kokeilu voi kehittää myös niitä fyysisen kunnon osa-alueita, joita golfin pelaaminen ei välttämättä kehitä yhtä paljon.
Onko lajin kausiluontoisuus avain monipuoliseen ja kehittävään harjoitteluun?
Kausiluontoisuus tuo mukanaan mahdollisuuden monipuolistaa omia liikuntatottumuksia ja harrastuksia. Aktiivisella pelikaudella golfareiden liikunta koostuu usein pääosin golfin pelaamisesta, mikä voi tehdä viikoittaisesta liikkumisesta yksipuolista. Talvikausi onkin loistava aika laajentaa omaa liikuntapalettia ja kokeilla erilaisia golfia tukevia liikuntamuotoja. Esimerkiksi jooga ja pilates ovat erinomaisia harjoitusmuotoja golfareille, sillä ne kehittävät kehonhallintaa ja kiertoliikkeitä, jotka vaikuttavat olennaisesti golflyönnin tekniikkaan. Säännöllinen kuntosaliharjoittelu vahvistaa tärkeitä lihasryhmiä, jotka tukevat tasapainoista lyöntiasentoa golflyönnin eri vaiheissa ja voivat parhaimmillaan lisätä mailanpään nopeutta voimantuoton kehittymisen myötä. Talvella suosittu kestävyyslaji, hiihto, kohottaa kuntoa ja kehittää myös tasapainoa sekä koko kehon koordinaatiota. Sulkapallo parantaa puolestaan nopeaa reagointikykyä, kun taas sisäpyöräily kasvattaa peruskestävyyttä golfkierroksia varten. Nämä lajit kehittävät lisäksi erilaisia motorisia taitoja, jotka voivat yllättäen parantaa myös golftekniikkaasi huomaamattasi.
Talvikausi onkin loistava aika laajentaa omaa liikuntapalettia ja kokeilla erilaisia golfia tukevia liikuntamuotoja.
Talvikausi ei tarkoita golfarille passiivisuuden aikaa, vaan se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää fyysistä kuntoa ja valmistautua tulevaan golfkauteen. Monipuolinen ja suunnitelmallinen liikuntaharjoittelu talvella varmistaa, että keho on valmiina kevään koittaessa, jolloin golfkausi voi alkaa vahvemmalla pohjalla, loukkaantumisriski pienenee ja voit nauttia pelaamisesta enemmän. Talvikausi on mahdollisuus – se vaatii vain oikeanlaisen suunnitelman ja asenteen, jotta se voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
Liikuttavia hetkiä tulevalle kaudelle!
Julia Kettinen on 30-vuotias kansainvälisesti menestynyt golfinterveysvaikutusten erityisasiantuntija ja tutkija. Hän tutkii erityiseesti golfin fysiologisia terveysvaikutuksia sydän-ja verisuonitautien sekä aivoterveyden näkökulmista. Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden tohtori liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineesta ja golfin ammattivalmentaja sekä Master Golf Academyn monivuotinen Pro. Lisäksi Julia toimii Itä-Suomen Yliopistossa Biolääketieteen yksikössä liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa osa-aikaisena yliopisto-opettajana. Julia asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa ja tekee erityisesti golfareille soveltuvia luentoja/webinaareja sekä verkkovalmennuksia liikuntaan ja ravitsemukseen liittyen.