Golfliiton virallinen jäsenmäärä 133 jäsenseurassa on yhteensä 164 914 jäsentä. Vuosi sitten luku oli 161 635, joten kasvua kertyi 3 279 jäsentä eli kaksi prosenttia. Golf on jäsenmäärältään Suomen suurimpia urheilulajeja.

Kasvusta puolet tuli junioreista, joita on nyt 21 843. Poikia on 17 643 ja tyttöjä 4 200, kasvua kokonaisuudessaan 8 prosenttia. Junioreiden osuus kaikista jäsenistä nousi reiluun 13 prosenttiin, eli useampi kuin joka kahdeksas harrastaja on alle 21-vuotias. Yhtenä kasvua tukevana syynä pidetään sitä, että golf on edullinen harrastus erityisesti junioreille.

Uudet harrastajat ovat selvästi nuorempia

Nuorentuminen näkyy ikärakenteessa laajemminkin. Harrastajien keski-ikä jatkaa tasaista laskuaan ja on nyt 46,9 vuotta. Uusien jäsenten keski-ikä on 31,1 vuotta, lähes kuusitoista vuotta koko jäsenistön keskiarvoa alempi. Mielikuva golfista pelkästään eläkeläisten lajina ei ole vastannut todellisuutta pitkään aikaan, ja ero uusien ja nykyisten harrastajien iässä osoittaa, että jäsenistö nuortuu vielä vuosia eteenpäin.

”Junioreiden kasvu kertoo, että golfyhteisöjen tekemä työ nuorten parissa tuottaa tulosta. Uusien harrastajien ikä kertoo samaa asiaa toisesta suunnasta: golfiin tullaan yhä useammin jo kolmekymppisenä, ei vasta kuusikymppisenä. On hienoa, miten eri-ikäiset löytävät golfista itselleen mieluisen ja sosiaalisen harrastuksen”, sanoo Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.

Vaikka golfareiden keski-ikä laskee, on golfilla merkittävä rooli vanhempien ikäluokkien liikuttajana. Yhden kierroksen aikana pelaaja kävelee jopa 15 000 askelta. Golfliitto teetti muutama vuosi sitten Liikuntatieteellisellä Seuralla SROI-analyysin golfin yhteiskunnallisista vaikutuksista, ja sen mukaan laji pienentää terveydenhuollon kustannuksia 81 miljoonalla eurolla vuodessa.

”Golf tukee tutkitusti liikunnallista elämäntapaa. Jopa 90 % golfareista ylittää aikuisten liikuntasuosituksen viikoittain, Korhonen toteaa.

Naisten määrä laski edelleen

Golfareista yhä suurempi osa on miespuolisia. 100 000 miehen raja ylittyi vuonna 2024, ja tuorein luku on 105 054. Myös poikajunioreita tuli kentille lisää kaikkia muita ryhmiä nopeammin, mikä kasvattaa miespuolisten osuutta entisestään. Naisten määrä puolestaan laski hieman, mutta tyttöjunioreiden kasvaessa naispuolisten pelaajien yhteismäärä pysyi käytännössä ennallaan reilussa 42 000. Osuus kaikista pelaajista kapeni kuitenkin vajaaseen 26 prosenttiin.

”Naisten väheneminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Sama haaste on tunnistettu useissa muissakin Euroopan maissa, eikä kukaan ole toistaiseksi löytänyt siihen selkeää ratkaisua tai syytä. Positiivista on, että tyttöjen puolella on suuntaa hieman saatu käännettyä esimerkiksi kyselyjen ja seurapilottien kautta”, Korhonen sanoo.

Kasvu painottui Uudellemaalle

Kasvu keskittyi Uudellemaalle, jossa jäsenmäärä nousi lähes viisi prosenttia. Lounais-Suomessa kasvua kertyi vajaa kolme prosenttia, kun taas Keski- ja Itä-Suomessa sekä Pohjanmaalla jäsenmäärä pysyi lähes ennallaan. Pohjois-Suomen laskua selittää ennen kaikkea yhden seuran lopettaminen.

Jäsenmääräänsä kasvatti 70 seuraa ja 58 menetti jäseniä. Selvästi suurin seura on kirkkonummelainen Kurk Golf 11 484 jäsenellään, ja seuraavina tulevat HIFK Golf 4 666 jäsenellä ja Vihti Golf Club 4 403 jäsenellä.

Kysyntä vastaan kapasiteetti

Koronavuosien jälkeen golfin pelaaminen on lisääntynyt vielä harrastajien määrääkin nopeammin. Viime vuonna Suomen kentillä pelattiin 3,9 miljoonaa kierrosta, mikä tarkoittaa yli 24 kierrosta pelaajaa kohden. Sama pelaaja käy siis kentällä useammin kuin ennen, ja kun pelaajia on samalla lisää, on kysyntä kasvanut.

Golfkausi jatkuu yhä, ja kasvava trendi kierrosmäärissä vaikuttaa jatkuvan. Lopulliset tilastot valmistuvat kauden päätyttyä marraskuussa.

Golfkenttiä on Suomessa yli 180, mutta niiden määrä on pysynyt paikallaan jo pitkään. Käytännössä tämä näkyy siinä, että suosituimmilla alueilla ja kasvukeskuksissa lähtöajat menevät nopeasti, ja harrastajat voivat joutua etsimään pelipaikkansa kauempaa kuin muutama vuosi sitten.

”Kasvun este ei ole enää kiinnostus lajia kohtaan vaan se, mahtuvatko kaikki pelaamaan. Tämä on kysymys, johon liitto, seurat ja kenttäyhtiöt joutuvat vastaamaan yhdessä seuraavan viiden vuoden aikana”, Korhonen sanoo.

Uusia pelipaikkoja on vireillä

Kenttä- tai laajennushankkeita on onneksi käynnissä useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Oulun ja Tampereen seuduilla on kummassakin vireillä pari hanketta, joissa on kyse sekä harjoitusalueiden parantamisesta että pelipaikkojen lisäämisestä. Helsingin Paloheinässä laajennushanke on pitkällä, mutta toiveissa on saada sille julkista rahallista tukea.

Vantaalla kaupunki selvittää Petikon kentän kunnostamista ja avaamista. Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään kunnan hallinnoimaa golfkenttää, joten Vantaasta tulisi hankkeen toteutuessa ensimmäinen.

”Kuntien rooli on tässä keskeinen monella tapaa, sekä kaavoittajana että mahdollistajana. Golf tarvitsee lisää matalan kynnyksen olosuhteita. Liitto tukee hankkeita asiantuntija-avulla ja vaikuttamistyöllä”, toiminnanjohtaja Korhonen sanoo.

Kapasiteetti ei ole vain pelaajien kysymys. Golfin yhteiskunnalliset hyödyt, jotka SROI-tutkimus mitoitti noin 600 miljoonaksi euroksi vuodessa, syntyvät pelatuista kierroksista eivätkä jäsenyyksistä. Se, mahtuvatko kaikki halukkaat pelaamaan, ratkaisee myös sen kuinka paljon lajista on hyötyä sen ulkopuolelle. Golfliitto vie tutkimusta parhaillaan aluetasolle, ja tavoitteena on malli, jolla yksittäinen golfyhteisö voi laskea oman vaikutuksensa omassa kunnassaan.

Alue- ja seurakohtaiset jäsenmäärät löytyvät materiaalipankista.