Golf on yksi suurimmista harrastuksista jäsenmäärällä mitattuna, mutta sen vaikutus on sitäkin laajempi.

Suomalaisten golfareiden lajiin käyttämä raha ja sen tuoma liikunta tuottavat yhteiskunnalle lähes 630 miljoonan euron hyödyn vuodessa, lähes kaksinkertaisesti sen verran kuin golfarit itse harrastukseensa kuluttavat. Näin osoittaa kansainvälinen tutkimus, jossa tarkasteltiin golfin yhteiskunnallista merkitystä Suomessa. Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa Frontiers in Sports and Active Living -tiedelehdessä.

Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja on ETH Zürichin tutkijatohtori Julia Kettinen, ja kansainväliseen ryhmään kuului tutkijoita Suomesta, Sveitsistä ja Isosta-Britanniasta. Aineisto kerättiin toukokuussa 2021 verkkokyselyllä, johon vastasi 1 052 Golfliiton jäsentä. Lisäksi hyödynnettiin kymmenen golfkentän tilinpäätöksiä, aiempaa tutkimuskirjallisuutta ja kansallisia talouslukuja.

Hyödyt laskettiin SROI-menetelmällä (Social Return on Investment), jolla arvioidaan, paljonko investointi tuottaa yhteiskunnalle suhteessa sen kustannuksiin. Golfin SROI-suhteeksi saatiin 1,9. Kun mukaan otetaan rahan kiertämisestä syntyvät kerrannaisvaikutukset, suhde nousee 2,4:ään. Käytännössä jokainen golfiin käytetty euro tuplaantuu, ja tuottaa yhteiskunnalle lähes kaksi euroa.

Golfarit kuluttivat harrastukseensa noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa meni osake-, jäsen- ja pelimaksuihin (150 milj. €), välineisiin (59 milj. €) ja kotimaan golfmatkailuun (50 milj. €). Raha ei jää vain kentille, vaan virtaa laajasti kansantalouteen palkkoina, paikallisille tavarantoimittajille ja matkailupalveluihin.

Golfareita yhdistää myös se, että he liikkuvat selvästi keskivertosuomalaista enemmän. Vastaajista 89 prosenttia harrasti liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa ympäri vuoden, ja 59 prosenttia rasittavaa liikuntaa yli kaksi tuntia viikossa. Jos pelaat golfia säännöllisesti, kuulut todennäköisesti juuri tähän joukkoon ja teet samalla palveluksen koko yhteiskunnalle. Liikuntasuositukset ylittyvät tuolla määrällä helposti.

Aktiivisuus näkyy myös euroissa: golfin arvioitiin tuottavan noin 81 miljoonan euron vuotuiset säästöt ja lisätulot yhteiskunnalle. Suurin osa syntyy kasvaneista verotuloista (46 milj. €), mutta myös ikääntyneiden laitoshoidon (11 milj. €) ja työkyvyttömyyseläkkeiden (8 milj. €) kustannukset pienenevät.

Mitä iäkkäämpi pelaaja, sitä suurempi hyöty: tutkijoiden mukaan golf on arvokkainta juuri keski-ikäisille ja sitä vanhemmille, koska heillä säännöllisellä liikunnalla on suurin vaikutus terveyteen ja sen kustannuksiin.

Kiinnostavaa on se, että golfarit eivät itse hyödy kaikesta tuottamastaan arvosta. He käyttävät 330 miljoonaa euroa omaan harrastukseensa mutta tuottavat samalla noin 300 miljoonan euron lisähyödyn muulle yhteiskunnalle.

”Tulokset osoittavat, että golf ei ole pelkkä harrastus – se voi olla merkittävä yhteiskunnallinen investointi. Laji tuo Suomeen taloudellista toimeliaisuutta ja pitää golfarit liikkeellä keskivertosuomalaista aktiivisemmin”, sanoo tutkija Julia Kettinen.

Golfin yhteiskunnallinen arvo haluttiin selvittää Golfliiton aloitteesta.

”SROI-tutkimus antoi numerot sille, minkä golfyhteisö on aina tiennyt: laji liikuttaa ihmisiä ja tuottaa hyvinvointia, jonka hyödyt ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Golf tuottaa selvästi enemmän kuin maksaa. Se on arvokas peruste niin liitolle kuin seuroillekin, kun kerromme golfin merkityksestä päättäjille ja suurelle yleisölle”,kertoo Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen.

Seuraavalla kierroksella kannattaa siis muistaa: et liikuta vain itseäsi, vaan tuotat hyötyä koko Suomelle.

Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Frontiers in Sports and Active Living -lehdessä: https://doi.org/10.3389/fspor.2026.1832817

Nostot:

• Jokainen golfiin käytetty euro tuottaa yhteiskunnalle lähes kaksi euroa.
• Golfarit tuottavat muulle yhteiskunnalle noin 300 miljoonan euron lisähyödyn – arvoa, josta he eivät itse hyödy.
• 89 % golfareista liikkuu vähintään neljä tuntia viikossa ympäri vuoden.