Golfin toimialapäivä järjestettiin perjantaina 24.11. Kuopiossa. Teemana oli vahvasti vaikuttajaviestintä, ja päivä tarjosi näkemyksiä golfin tulevaisuudesta, haasteista ja mahdollisuuksista.

Aamun alkajaisiksi katsottiin tulevaan. Liiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen analysoi kesällä yhdessä toimialajärjestöjen kanssa tehdyn golfjohtajakyselyn tuloksia ja vaikutuksia Golfliiton toimintaan. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa kahdesta näkökulmasta – palveluiden tarpeellisuus koko Suomi Golfin elinvoiman kannalta sekä oman golfyhteisön kannalta.

Tuloksissa painottuivat perustoimintojen, kuten tasoitusjärjestelmän, sääntöjen, Green Cardin ja vakuutusten merkitys. Jatkossa panostukset ansaittuun mediaan, vaikuttajaviestintään, lajimarkkinointiin ja olosuhdepolitiikan edistämiseen olivat korkealla. Lähitulevaisuuden toimenpidepuolelta Korhonen nosti esiin esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin eriyttämisen lisäresurssin saamiseksi.

”Kysely on auttanut meitä suunnittelemaan tulevaan ja kehittämään toimintaa. Positiivista on, että palvelut koettiin olevan helposti saatavilla, mutta varmasti voimme edelleenkin selkeyttää viestintää niistä”, Korhonen summaa.

Tarinan voima – mitä ongelmaa golf on ratkaisemassa?

Odotettu keynote-puhuja Taru Tujunen aloitti linjaamalla, ettei vaikuttajaviestintä ja vaikuttaminen ole lahjontaa tai mielistelyä, vaan yksinkertaisesti tavoitteellista toimintaa, joka pyrkii aikaansaamaan muutosta. Viestintä taas on maailman tehokkain työkalu muutoksen aikaansaamiseksi.

Tujunen avasi vaikuttajaviestinnän strategisia ulottuvuuksia, kuten tarpeen luoda luottamusta ympärillä olevien ihmisten keskuudessa sekä olla tietoinen siitä, mihin keskusteluihin osallistuu. ”Vanhan vallan” (toimeenpanovalta ja päättäjät) huomioiminen ei myöskään enää riitä, myös ”uudella vallalla” (massat, julkinen keskustelu) on yhä enemmän vaikutusta. Samalla Tujunen korosti omien sidosryhmien tunnistamista – mukana voi olla yllättäviäkin, joiden kanssa ei vielä ole ollut aktiivisesti tekemisissä. Voisiko vaikka WWF olla yksi sellainen golfille?

”Vaikuttamista on se keskustelu, missä organisaatio tarjoaa omaa visiota muutoksesta, olemassaolostaan ja tulevaisuudesta. Sen täytyy olla relevantti myös päättäjän näkökulmasta, ei vain omasta”, Tujunen kertoo.

Erityisen painotuksen Tujunen antoi tarinankerronnalle. Hänen mukaansa jokainen organisaatio ja merkityksellinen brändi, mukaan lukien golfyhteisöt ja Golfliitto, tarvitsee vahvan, merkityksellisen tarinan, johon sekä sisäiset että ulkoiset sidosryhmät voivat samaistua. Tarina auttaa muokkaamaan golfin mielikuvaa ja vahvistaa asemaa yhteiskunnassa. Tujunen painotti, että on löydettävä yhteiskunnallisesti merkittävä viesti, joka resonoi laajemmin kuin vain golfyhteisössä, kuten esimerkiksi ihmisten liikuttaminen ja terveyden edistäminen. On hyvä muistaa myös tunnetason vaikuttaminen – pelkät faktat eivät yksinään aina riitä.

”Valitkaa yksi, tiivistetty ja selkeä viestinnän kärki ja tarina, johon muut voivat yhtyä. Kukaan ei halua rakentaa lisää golfkenttiä vain koska golfarit niin haluavat.”

Viimeisenä vinkkinään Ellun Kanojen toimitusjohtaja sanoi, että vaikuttajaviestintä täytyy tehdä itse, ei konsulttien kautta. Silloin oma sosiaalinen pääoma kasvaa.

Keynoten jälkeisessä paneelissa Tujusen viereen astelivat kansanedustaja Marko Kilpi ja entinen Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. Kolmikko reflektoi esitystä ja jakoi käytännön vinkkejä vaikuttamisen hyvistä ja huonoista kokemuksista uriensa varrelta.

Keskustelu oli erittäin mielenkiintoista. Tiivistettynä neuvottiin olemaan valmistautunut ja paketoida aihe hissipuhemaisen lyhyeksi – päättäjät ovat kiireisiä. Tarinan voima toistui usein, samoin pitkäjänteisyys – toisto, toisto ja toisto. Päättäjä todennäköisesti tarvitsee tukea asian edistämisessä, joten jatkuvaa seurantaa tarvitaan.

SROI ja olosuhdepolitiikka vaikuttajaviestinnän työkalupakkiin

Toimialapäivän loppusuora keskittyi konkreettisiin vaikuttajaviestinnän työkaluihin. Golfliiton viestintäpäällikkö Marika Voss esitteli golfin SROI-laskelman (social return of investement) lajin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Liikuntatieteellisen seuran kanssa, tavoitteenaan konkretisoida golfin tuottamia hyötyjä euroissa.

Tulokset ovat vaikuttavia – golf tuottaa yhteiskunnalle 604 miljoona euroa vuosittain. Hyötyjen suhde panostuksiin on 2, joten voidaan sanoa golfin tuplaavan investoinnit siihen. Tutkimus jakautui kahteen haaraan terveyteen (81 M€) ja suoriin taloudellisiin vaikutuksiin (523M€). Tutkimuksesta kävi myös selvästi ilmi, että golf aktivoi harrastajiaan ja auttaa liikunnallisessa elämäntavassa. Golfareista 90% ylittää aikuisen liikuntasuositukset.

”Meille pelaajille tiedetyt terveysvaikutukset ovat tuttuja, mutta nyt meillä on tutkittu luku paljonko se säästää yhteiskunnan varoja. Toimialana golf on myös merkittävä toimija Suomen tasolla”, Voss summaa.

SROI-työkalua tullaan päivittämään, seuraavaksi mukaan halutaan sosiaaliset hyödyt. Tavoitteena on myös paikallisen SROI:n laskeminen, jotta golfyhteisöt voisivat hyödyntää sitä mahdollisimman hyvin.

Tulevaisuuden golfkenttien haasteista ja mahdollisuuksista näkökulmia toivat esityksissään Saila Innanen, asiantuntija Berner Oy:stä, ja Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo. Yhdessä esitykset tarjosivat kattavan kuvan siitä, miten golf voi edetä vastuullisesti ja kestävästi tulevaisuudessa.

Innanen, jolla on vankka tausta kentänhoidossa ja maa- ja metsätaloustieteessä, toi esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia ääriolosuhteita ja niiden vaikutuksia golfkenttiin. Sen lisäksi kansainvälinen paine lainsäädännössä kasvaa jatkuvasti. Hän painotti, että golfkenttien on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin ja että golfilla on nyt paikka toimia edelläkävijänä ympäristöasioissa. Datan rooli on äärimmäisen tärkeä.

Innasen mukaan kenttien ympäristövaikutukset, kuten biodiversiteetin kasvattaminen, veden- ja maankäyttö, ovat avainasemassa. Hän toi esiin, että jokaisen golfkentän on luotava oma suunnitelmansa kestävämpään toimintaan, mikä vaatii pelaajien odotusten muuttamista ja visuaalisten normien uudelleenarviointia. Tämä muutos kohti ympäristötietoisempaa golfia ei ole vain kenttähenkilökunnan vastuulla, vaan se vaatii koko golfyhteisön osallistumista ja sitoutumista. Tukea ja apua yhteisöt saavat muun muassa liiton tuottamista oppaista, kuten Golfkenttä 2023, asiantuntijoilta ja ympäristösertifioinnista.

Koivusalo puolestaan esitteli golfin olosuhdepolitiikan yhdessä Pentti Vilukselan kanssa. Tavoitteena on 200 000 pelaajan strategiatavoitteen saavuttaminen kestävällä tavalla. Tällä hetkellä Suomen pelaajatiheys on maailman korkeimpia. Analyysissa Suomi jaettiin postinumeroiden avulla 28 alueeseen, joilla tarkasteltiin kenttien ja pelaajien määrää suhteessa toisiinsa. Jos tavoitteeseen halutaan päästä, on lisäkapasiteettia rakennettava ympäri Suomea. Olosuhdepolitiikka on hyvä työkalu, joka auttaa tunnistamaan mitkä alueet tarvitsevat uusia kenttiä tai laajennuksia pelaajatavoitteeseen yltämiseksi.

Esitykset löytyvät Sharepointista.

Teksti Marika Voss