Meri-Teijosta maailman ensimmäinen hiilineutraali golfkenttä
Meri-Teijon ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishankkeesta tehdään mallinnus myös muiden golfkenttien hyödynnettäväksi.
”Tälle keskustelulle ei ole ajankohtaisempaa hetkeä kuin nyt”, toteaa Meri-Teijo Golf Oy:n puheenjohtaja Tommy Skogster avatessaan Meri-Teijossa järjestettävän Kohti ilmastoneutraalia golfia -seminaarin.
Atlantilta vyöryneet hurrikaanit tekivät samaan aikaan perusteellista tuhoa Karibian saarivaltioissa ja Yhdysvaltojen rannikkoseuduilla. Ilmastokeskustelut saavat puolestaan jatkuvasti uusia kierroksia, ja tieteellisesti kiistämättömän ilmastonmuutoksen kieltäjät alkavat käydä Donald Trumpin hallintoa lukuun ottamatta vähiin.
”Meillä ei ole kuitenkaan vielä ollut käsissämme tarpeeksi suurta kriisiä, jota lähtisimme yhdessä ratkomaan. Tuntuu edelleen siltä, ettemme ala toimia ennen kuin hätä on oikeasti kädessä”, toteaa puolestaan Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen.
Hän on Fortumin entinen kehitysjohtaja, joka on omistautunut hiilipäästöttömyyden asialle.
”Pohdin nykyisin lähes kaikissa asioissa sitä, miten niistä voitaisiin tehdä hiilineutraaleja”, sanoo Keronen, joka työskentelee tulevaisuutemme kannalta keskeisillä foorumeilla. Hän keskustelee ja neuvottelee säännöllisesti maailman tärkeimpien ilmastovaikuttajien ja ilmastopoliittisia päätöksiä tekevien poliitikkojen kanssa.
Kasvunhidasteita käyttämällä ruohonleikkauksesta aiheutuvat päästöt voisivat puolestaan vähentyä puoleen.
Kerosen idea oli alun perin sekin, että Meri-Teijo Golfista pitäisi tehdä hiilineutraali golfkenttä.
Hänen aloitteestaan Meri-Teijo käynnisti kaksi vuotta sitten yhteishankkeen Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri on Meri-Teijo Golfin hiilijalanjälki, mitkä toiminnot siihen eniten vaikuttavat ja millaisilla toimenpiteillä golfkentän hiilipäästöt voitaisiin neutraloida. Projektin tavoitteena oli tehdä samalla mallinnus, jota voitaisiin soveltaa myös Suomen muilla golfkentillä.
Diplomityön aiheesta tehnyt Anna Huostila esitteli seminaarissa hankkeen tuloksia – jotka ovat paljon puhuvia: golfkentän hiilidioksidipäästöt muodostuvat pääosin koneiden käyttämisestä, kuljettamisesta ja liikkumisesta. Esimerkiksi sähkönkulutus tai jäteveden puhdistus muodostavat vain marginaalisen osuuden kentän koko päästöistä.
Meri-Teijo Golfin oman toiminnan yhteenlaskettu hiilijalanjälki on 49 hiilidioksidiekvivalenttia. Lähes puolet (22,6 tCO2eq/a) päästöistä aiheutuu kentänhoidon työkoneiden käytöstä ja viidennes (9,7 tCO2eq/a) kentällä käytettyjen lannoitteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta.
Suurin muuhun kuin koneiden käyttöön tai liikkumiseen liittyvä hiilipäästöjä aiheuttava toiminto oli lannoituksen ja ruohonleikkauksen aiheuttamat typpioksiduulipäästöt. Typpioksiduuli on kasvihuonekaasu, jota vapautuu maaperässä nitraattien hajotessa. Sen ilmakehää lämmittävä vaikutus on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi.
Jouni Keronen nimittää Meri-Teijon hiilijalanjälkeä (49 hiilidioksidiekvivalenttia) leikillisesti hiilihändäriksi, ilmastokuormituksen tasoitukseksi. Tavoitteena voisi hänen mukaansa olla hilata jalanjälki single-tasoituksen lukemiin, alle kymmeneen.
Vähennyskeinojakin on hankkeessa jo kartoitettu. Biopolttoaineiden käyttöönotolla kentänhoidon koneiden päästöjä voitaisiin vähentää jopa 90 prosenttia. Kasvunhidasteita käyttämällä ruohonleikkauksesta aiheutuvat päästöt voisivat puolestaan vähentyä puoleen, ja ruohonleikkausjätteen tehokkaampi hyödyntäminen pienentäisi puolestaan merkittävästi lannoitteista johtuvaa kuormitusta.
Myös golfkentillä on tärkeää päästä tekemään ilmaston kannalta järkeviä valintoja.
Meri-Teijo Golfin oman toiminnan kokonaispäästöt jäävät suhteellisen pieniksi. Päästöjen suuruusluokasta saa käsityksen, kun niitä vertaa päästöihin, jotka aiheutuvat pelaajien matkustamisesta Meri-Teijo Golfiin pelaamaan. Ne nousivat tutkimuksessa kentän oman toiminnan päästöihin verrattuna yli kolminkertaisiksi, 161 hiilidioksidiekvivalenttiin. Päästöjen vähentämiseen voidaan vaikuttaa parhaiten liikennettä koskevilla energiapoliittisilla päätöksillä, kuljetusjärjestelyillä ja pelaajien henkilökohtaisilla valinnoilla esimerkiksi oman auton käyttövoimaratkaisuissa.
Keronen on tosin jo pyöritellyt ajatusta, että golfkentät voisivat kompensoida pelaajaliikenteestä aiheutuvat vuotuiset päästöt hiilikompensaatioon eli päästöjen vähentämiseen tähtäävään toimintaan suunnatulla rahoituksella. Hän laskee alustavasti, että jo euron jäsenmaksukorotuksella voisi olla mahdollista kompensoida kaikki golfkentän pelaajaliikenteestä aiheutuvat vuotuiset päästöt.
Kesken seminaarin Keronen lukee seminaariyleisölle puhelimestaan juuri saapuneen sähköpostin. Se pitää sisällään ilouutisen: Meri-Teijo Golf on juuri hyväksytty YK:n Climate Neutral Now -kampanjan partneriksi ensimmäisenä golfkenttänä maailmassa.
Kampanjan kumppaniksi on mahdollista päästä YK:n määrittelemän proseduurin kautta. Ensin on mitattava omasta toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja vähennettävä niitä niin paljon kuin mahdollista. Loput, kampanjalle raportoidut päästöt on sitten korvattava YK:n sertifioiduilla päästövähennys-offseteilla. Juuri näin on Meri-Teijossa tämän vuoden hiilipäästöjen osalta toimittu. Offsetit on allokoitu Intiaan rakennettavaan aurinkoenergiahankkeeseen.
“Meri-Teijo Golf voi sanoa olevansa tämän vuoden osalta hiilineutraali”, Keronen sanoo.
Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen kannustaa kaikkia golfkenttiä ottamaan Meri-Teijon esimerkistä mallia.
“Mallinnus on hyödyllinen työkalu golftoimialan tietopankkiin ja tärkeä myös golfin imagon kannalta. Toivottavasti tätä pystytään hyödyntämään jatkossa muillakin kentillä. Myös golfkentillä on tärkeää päästä tekemään ilmaston kannalta järkeviä valintoja.”
Hanketta tukee voimakkaasti myös Suomen Golfkentät ry, joka on profiloitunut tänä vuonna voimakkaasti ympäristöasioissa ja aikoo olla puheenjohtaja Jarmo Turtiaisen mukaan jatkossakin aktiivinen.
Meri-Teijossa toteutetun hankkeen mallinnus on tehty kansainvälisten starndardien mukaisesti, mikä tekee mallinnusta hyödyntävistä golfkentistä vertailukelpoisia. Muiden kenttien käyttöön soveltuva mallinnus julkistetaan myöhemmin.
