GOLFIX- LIIKUNTAA JA AIVOTYÖTÄ- ota osaa kyselytutkimukseen!
COVID-19 pandemia on aiheuttanut yhteiskunnallisia haasteita alueellisten rajoitustoimien myötä. Rajoitukset ovat vaikuttaneet ikääntyneiden liikuntatottumuksiin ja vähentäneet sosiaalisia kontakteja. Lisäksi väestön ikääntyessä kognitioon ja toimintakykyyn liittyvä kuormitus kasvaa.
Itä-Suomen Yliopistossa toteutettavan GOLFIX-tutkimuksen tavoitteena on antaa uutta tietoa golfkierroksen akuuteista fysiologisista vasteista sekä ikääntyneiden soveltuvien terveysliikuntamuotojen kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta yksilön fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin COVID-19 pandemian aikana yli 65-vuotiailla henkilöllä. Kyseessä on Julia Kettisen liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkimus. Tutkimusryhmään kuuluvat Kettisen lisäksi professori Heikki Tikkanen ja dosentti Mika Venojärvi. Vastaavia tutkimuksia aiheesta ei ole tähän mennessä tehty. Suomen Golfliitto toimii yhteystyökumppanina tutkimuksen toisessa osassa, joka on sähköisellä kyselylomakkeella toteutettava poikkileikkaustutkimus, jossa selvitetään yli 65-vuotiaan golfin, kävelyn ja sauvakävelyn harrastajan fyysistä aktiivisuutta, elämänlaatua, koettua terveydentilaa ja liikuntaharrastuksen motivaatiotekijöitä COVID-19 pandemian aikana. Kyselylomake lähetetään keskitetysti näiden eri liikuntamuotojen harrastajille.
Liikunta- ja urheilulääketieteen tutkimuksen kautta pyritään selvittämään liikunnan merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin. Ikääntyvien aivoissa tapahtuu useita muistitoimintoihin vaikuttavia muutoksia, jotka heikentävät kognitiivisia aivotoimintoja. Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta voivat vähentää normaalin ikääntymisprosessin aiheuttamaa kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä ja suojata hermostoa rappeuttavia sairauksilta, kuten Alzheimerin tautiin ja muihin dementian muotoihin liittyviltä muutoksilta. Liikuntaharjoittelu muun muassa edistää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mikä lisää aivojen verenkiertoa, hapetusta ja siten välittäjäaineiden saatavuutta ja hermoston tehokkuutta sekä edistää kognitiivista toimintaa. Etenkin aerobisen liikunnan vaikutuksia kognitioon on tutkittu ja on havaittu, että monipuolinen liikunta, mikä sisältää aerobisen liikunnan, kuten kävelyn lisäksi lihaskuntoa, tasapainoa ja silmäkäsi koordinaatiota kehittäviä elementtejä voisi ikääntyneillä vaikuttaa pelkkää aerobista liikuntaa tehokkaammin. Vaikkakin liikunnan kaikkia vaikutusmekanismeja kognitioon ei täysin tunneta, voidaan sen avulla vaikuttaa useimpien muistisairauksien riskitekijöihin.
Itä-Suomen Yliopiston tutkimusryhmän jäsenten Kettisen, dosentti Mika Venojärven ja professori Heikki Tikkasen mukaan säännöllistä golfin harrastamista voidaan pitää hyvänä terveysliikuntamuotona. Tämä on eritäin mielenkiintoinen ja innostava tutkimusaihe, koska tutkimustietoa varsinkin golfiin liittyen on varsin vähän saatavilla verrattuna sauvakävelyyn ja kävelyyn.
” Liikuntamuotona golf sopii kaikille, mutta alhaisen vammariskin sekä matalan syketason vuoksi erityisesti myös ikääntyneille. Golfia voi harrastaa läpi elämän sekä lajissa yhdistyvät monipuolisesti fyysiset, henkiset ja sosiaaliset terveysvaikutukset, mitkä voivat toimia motivaattorina pelaamiselle. Kognition näkökulmasta golfin ehdoton etu on kävelyliikuntaan yhdistetty aivojen ja hermoston välinen yhteistyö. Pelin aikana joudutaan jatkuvasti ratkaisemaan erilaisia kognitiivisia haasteita kuten etäisyyksiä, mailojen valintaa ja lukuisia olosuhteiden muuttujia. Lisäksi golf itsessään pelinä motivoi liikkumaan, kun liikuntasuoritus tapahtuu pelin ohessa itsessään”, toteaa TtM ja Master Golfin Pro Julia Kettinen.
GOLFIX-tutkimus on kaksiosainen. Tutkimuksen ensimmäinen osa, viiden päivän mittainen kontrolloitu tutkimus toteutettiin Tarina Golfissa Siilinjärvellä. Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen ryhmään (golf, sauvakävely ja kävely) sekä tutkittaville toteutettiin fysiologiaan liittyviä mittauksia ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen. Tutkittavilta otettiin muun muassa verikokeita, mitattiin verenpainetta sekä tehtiin tasapainoon, kognitioon ja tunnetiloihin liittyviä mittauksia. Lisäkäsi tutkittavilla oli tutkimuksen ajan Beat2phone ECG-mittari, FITBIT-urheilukello sekä jatkuvaa kudossokeria mittaava Freestyle Libre -sensori. Tutkittavat tekijät vuoropäivinä kaikki liikuntasuoritukset.
Toisessa osassa eli kyselytutkimuksessa onkin tarkoitus profiloida näiden kolmen eri liikuntamuodon harrastajia sekä selvittää, millaisia eroavaisuuksia näiden eri ryhmien välillä on mm. liikuntaharrastusta kuvaavien motivaatiotekijöiden sekä fyysisen aktiivisuuden suhteen. Kyselytutkimus toteutetaan vuosina 2021 ja 2022. Vastaajiksi toivotaan kaiken tasoisia vapaaehtoisia yli 65-vuotiaita sauvakävelyn ja kävelyn harrastajia tai golfin harrastajia. Tutkimukseen osallistumisesta tulee lisätietoa Golf50+ -uutiskirjeen kautta sekä Golfliiton eri kanavissa marraskuun aikana.
Kyselytutkimukseen voit osallistua oheisen linkin kautta https://link.webropol.com/s/golfixgolftutkimus2021
Lisätietoa tutkimuksesta:
Julia Kettinen, TtM
Väitöskirjatutkija
Itä-Suomen Yliopisto
+358 500 411601
julia@kettinen.fi
Julia Kettinen on 27-vuotias Itä-Suomen Yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkija, joka tekee väitöskirjatutkimusta golfin terveysvaikutuksista.
Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden maisteri ja golfin ammattivalmentaja. Kettinen on monivuotinen Master Golfin Golf Pro. Golfin Kettinen on aloittanut 6-vuotiaana ja on kilpaillut juniorivuosina kansallisella tasolla. Kettinen asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa.
