Ladygolf-toimikunta ja golfyhteisöt ympäri maan ovat ottaneet tavoitteekseen naisjäsenten määrän kasvattamisen neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä.

Golfliiton liittovaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa puheenvuoron pitänyt Ladygolf-toimikunnan puheenjohtaja Sari Lönn kertoi monimuotoisista toimista ja kovasta innostuksesta, joilla seuroissa valmistaudutaan alkavaan kauteen.

”Naiskapteenit pitivät jo tammikuussa oman kokouksensa. Uusia kapteeneja on noin 30 prosenttia. Kävimme läpi meneillään olevia projekteja. Golfliiton naistenvuosi on meille kova haaste ja mahdollisuus. Samoin vauhdikkaasti käynnistynyt Tyttögolf-projekti, jonka kautta tavoite on saada kentille tutustumaan 50 000 tyttöä ja naista kolmen vuoden aikana”, Lönn kertoi.

Kansallisen golfviikon aikana (5.-11.6.) naiset ovat seuroissa erityisen huomion kohteena naiskapteenien ja naistoimikuntien suunnitellessa omia tempauksiaan uusien harrastajien houkuttamiseksi.

”Tavoitteemme on kasvattaa naisten ja tyttöjen yhteistä jäsenmäärää 10 000:lla nykyisten noin 42 000 lisäksi. Tähän päästään tehokkaimmin siten, että mahdollisimman moni aktiivigolfari innostaa sidosryhmiään kokeilemaan golfia ja on mahdollisuuksien mukaan myös opastamassa ja kannustamassa ensikertalaisia”,  Lönn jatkaa.

Lady-toimikunnan tavoitetta voidaan pitää yhtenä kaikkien aikojen kunnianhimoisimmista sekä kannatettavimmista suomalaiseen golfiin liittyen.

Merkittävää kasvua tavoitteeseen pääsemiseksi haetaan etenkin green cardiin tähtääviin kursseihin liittyen.

Edellisvuoteen verrattuna naisten ja tyttöjen määrän toivotaan kursseilla kasvavan 2,4 kertaiseksi kuluvan vuoden aikana joka vaatii valtavan työn onnistuakseen.

Kolmen vuoden aikana naispuolisten jäsenten määrän kasvu 10 000:lla edellyttää huomattavasti suurempaa uusien pelaajien määrää, sillä jäsenyydestä luopuvia on jopa tuhansissa laskettava määrä.

Peukku ylös ja toimiin. Lähes jokainen meistä voi houkutella yhden tai useamman naisen kokeilemaan golfia.

Juniorigolfin tarjonta nousussa

Golfliiton hallituksen jäsen Marko Leiviskä nosti seminaarissa esiin juniorigolfin tilanteen hyvät ja huonot uutiset.

”Seuroissa junnuryhmien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tilastojen mukaan 83,3 prosenttia ryhmistä toimii ympärivuotisesti. Seuroissa on keskimäärin 5,4 junnuvalmentajaa tai ohjaajaa. Draivia kouluun!-ohjelman myötä useat sadat opettajat ovat saaneet koulutuksen tuntien vetämiseen liikuntatunneilla. Tyttögolfin kautta golfiin on tutustutettu lyhyessä ajassa useita tuhansia junioreita”, Leiviskä listasi.

1970-luvulla Taavi Pohjanpalon aloitteesta perustettu Golfin edistämissäätiö jakoi päättyneellä kaudella viidelle seuralle 5000 euron stipendin junioritoiminnan tukemiseen hakemusten perusteella.

Säätiöllä oli alkuperäiseen tarkoitukseensa, amatööripelaajien harjoittelun ja kilpailemisen tukemiseen, liittyviä varoja hallussaan 90 000 euroa.

Verotuskäytännön muuttumisen vuoksi tämä summa on tarkoitus jakaa kolmessa vuodessa seuroille.

”Päättyneellä tilikaudella saimme kuitenkin vain viideltä seuralta riittävän hyvän hakemuksen stipendin myöntämiseksi”, Leiviskä valitteli tilannetta.

Seuraavalle hakemuskierrokselle voisi kuvitella entistä useamman seuran teroittelevan kyniään merkittävän tuen saamiseksi.

Junioritoiminta seuroissa on määrällisesti ja laadullisesti kehittynyt. Avoimia rangeja ja pienempiä kenttiä on entistä runsaammin. Lajia tuodaan koululaisten ja juniorien ulottuville ilman kustannuksia.

Nämä yhdistäen positiivisena asiana voidaan kirjata se, että juniori-ikäiset lyövät ja kokeilevat lajia huomattavasti vuositasolla huomattavasti enemmän kuin aiemmin.

Seurojen juniorijäsenten määrä laski kuitenkin jo kuudetta vuotta peräkkäin. Poikia ( 11080) on tyttöihin (3 530) verrattuna yli kolminkertainen määrä.

Jokin kohta tässä yhtälössä ei toimi golfväen toivomalla tavalla. Junnujäsenyyksien kehittäminen entistä enemmän kysyntää vastaavaksi on varmasti yksi puheenaiheista, joka on syytä nostaa pikimmiten esiin.

 

 

 

 

Teksti Golfliitto