Golfia pidetään usein aikaa vievänä harrastuksena, ja etenkin aktiiviset pelaajat saattavat huomata, että harjoittelun ja pelaamisen yhdistäminen arkeen on ajoittain haastavaa ja vaatii hyvää suunnittelua.

Vuoden lopussa on hyödyllistä pysähtyä pohtimaan omaa ajankäyttöään golfin parissa ja arvioida, miten aikaa on käytetty suhteessa omiin tavoitteisiin, kuinka paljon sitä kului harjoitteluun ja taitojen kehittämiseen verrattuna pelaamiseen ja olisiko aikaa voitu hyödyntää eri tavoin paremman pelikokemuksen saavuttamiseksi.

Golfarille onkin tärkeää kehittää taitoa hallita omaa aikaansa, vireystilaansa ja palautumistaan läpi vuoden.  

Onko palautuminen harjoittelun vastakohta vai sen edellytys?

Golfissa ei riitä, että harjoittelee tehokkaasti. Yhtä tärkeää on tunnistaa, milloin harjoitella, milloin levätä ja palautua, sekä pohtia, miten palautuminen tukee omaa kehittymistä. Palautuminen ei ole harjoittelun vastakohta, vaan sen edellytys.

Ajanhallinta korostuu erityisesti, kun otetaan huomioon golfkauden pitkä kesto ja kausiluontoisuus. Joustavuus harjoittelun suunnittelussa on ratkaisevaa, jotta palautuminen tukee kehitystä ja motivaatio säilyy. Golfari, joka soimaa itseään pienistä poikkeamista, voi menettää innon ja kokea harjoittelun taakaksi. Sen sijaan pelaaja, joka mukauttaa suunnitelmiaan tarpeen mukaan, voi hyödyntää palautumisen voimavarana ja huomioida sen osana arkea. 

Moni golfari tekee virheen nähdessään palautumisen pakollisena lepona, mikä hidastaa kehittymistä. Näkemyksen tulisi olla oikeastaan päinvastainen.

Harjoittelun perusperiaate – olipa kyseessä lajinomainen tekniikkaharjoittelu, fysiikkaharjoittelu tai psyykkinen harjoittelu – on kuormittaa systeemiä. Tämä kuormitus on toivottua ja välttämätöntä kehittymiselle, sillä ilman progressiivista kuormitusta kehitys hidastuu. Olennainen kysymys on, milloin harjoittelun aiheuttama kuormitus muuttuu kehittymiseksi ja milloin keholle sekä mielelle annetaan riittävästi palautumisaikaa. Kysymys on siis systeemin tasapainottamisesta

Kehittyminen ei tapahdu itse harjoittelun aikana, vaan palautumisen aikana. Kun tarkastelet omaa harjoitteluasi, huomaat usein, että edistys näkyy juuri silloin, kun palautumiselle on varattu aikaa. Palautumisen merkityksen ymmärtäminen ja sen huomioiminen arjessa mahdollistavat tasapainoisen kehityksen, säilyttävät motivaation ja tukevat pitkäjänteistä edistymistä niin fyysisesti, henkisesti kuin teknisesti. 

Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ohjaavat harjoittelua

Ajanhallinta ei tarkoita vain päivittäisten tehtävien järjestämistä, vaan oman elämän johtamista ja hyvinvoinnin tukemista. On hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä on itselle tärkeää golfissa ja arjessa sekä mihin haluaa käyttää aikaansa.

Hyvä ajanhallinta perustuu selkeisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Ehkä tärkeintä sinulle pelaajana on henkilökohtainen kehittyminen, ystävien kanssa pelaaminen tai luonnossa liikkuminen ilman tulospainetta. Kun tunnistat omat tarpeesi, voit tehdä helpommin tietoisia valintoja ajankäytössäsi. 

Lyhyen aikavälin tavoitteet ohjaavat viikoittaista harjoittelua, kun taas pitkän aikavälin tavoitteet antavat suunnan koko golfkaudelle. Kun harjoittelu suunnitellaan tavoitteiden pohjalta, jokainen harjoituskerta edistää kokonaisvaltaista kehittymistä. Tämä koskee tekniikkaharjoittelua, fysiikkaharjoittelua ja psyykkistä harjoittelua, ja on hyödyllistä pohtia, miten harjoittelu tukee omia tavoitteita ja edistää kehittymistä. 

Ajanhallinta alkaa kysymyksistä, kuten mitä haluan saavuttaa golfissa, mihin asioihin haluan käyttää energiaani, mistä voisin luopua ja mikä on nyt elämässäni tärkeintä. Näihin vastaamalla luodaan perusta ajankäytölle, joka palvelee omia tarpeita, ja varmistetaan, että harjoittelu tukee tavoitteita. On myös hyödyllistä pohtia, mitkä asiat vievät kohti tavoitteita ja mistä voisi luopua, jotta aika ja energia kohdistuvat olennaiseen. 

Priorisointi – tärkeät asiat ensin, turhat häiriöt pois

Priorisointi tarkoittaa sitä, että tärkeille asioille varataan tilaa kalenterissa. On hyödyllistä pohtia, mitkä asiat ovat sinulle oikeasti merkityksellisiä.

Suunnittelu voi tapahtua paperikalenterissa tai digitaalisesti, ja oleellista on katsoa ainakin kahta viikkoa eteenpäin ja varata aikaa harjoituksille, projekteille ja aktiviteeteille, jotka vievät kohti tavoitteita. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että harjoittelua rytmitetään niin, että laatu säilyy ja palautuminen turvataan ja että intensiivisen kauden jälkeen suunnitellaan kevyempiä viikkoja palautumiselle.

Priorisointi tekee ajankäytöstä tehokkaampaa, vähentää stressiä ja parantaa päätöksentekoa 

Rajojen vetäminen – sano tarvittaessa ei ja priorisoi palautumisaikaa

Harjoitukset, työt ja muut sitoumukset voivat helposti kasautua nopeasti. Järkevä ajanhallinta vaatii rohkeutta sanoa ei, mikä ei ole epäkohteliasta, vaan osoitus omien rajojen tunnistamisesta ja kunnioittamisesta.

Voit esimerkiksi kohteliaasti ilmoittaa, että priorisoit nyt palautumista tai et voi sitoutua tiettyyn tehtävään, ja pohtia, kuinka hyvin onnistut priorisoimaan omaa palautumisaikaasi. Päätöksentekotilanteissa pohdi, miten käyttäisit aikasi parhaalla mahdollisella tavalla ja suuntaisit sen merkityksellisiin asioihin. 

Rutiinit – luovat selkeyttä ja vähentävät stressiä

Rutiinit vapauttavat päätöksenteosta ja tekevät ajankäytöstä sujuvampaa. Ne auttavat keskittymään tärkeisiin asioihin ja luovat ennakoitavuutta arkeen. On hyödyllistä pohtia, mitkä rutiinit tukevat omaa tekemistä parhaiten ja millä tavoin ne auttavat saavuttamaan tavoitteita.

Hyvän rutiinin tunnusmerkkejä ovat yksinkertaisuus, toistettavuus, selkeä aika ja paikka sekä tavoitteiden tukeminen. Rutiinit vaativat aikaa juurtua, ja niiden hyödyntäminen edellyttää kärsivällisyyttä. Ole armollinen itsellesi, jos kiireen keskellä rutiini pettää, ja arvioi säännöllisesti, mitkä rutiinit toimivat hyvin ja mitkä voisi muokata tukemaan tekemistäsi paremmin. 

Palautuminen arkeen – uni, lepo ja mielenrauha tukevat kehittymistä

Palautuminen ei tarkoita vain lepoa, vaan on olennainen osa hyvinvoinnin ja tavoitteiden tukemista. Ilman riittävää palautumista kehittyminen hidastuu ja motivaatio heikkenee. Palautuminen on sekä fyysistä että henkistä, ja sen avulla keho ja mieli palautuvat kuormituksesta perustasolle.

Palautumista tukevat esimerkiksi rauhallinen oleskelu, liikunta, mielekkäät harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen. On tärkeää irrottautua arjen kiireistä ja antaa mielen levätä, sekä pohtia, miten palautuminen näkyy omassa elämässä.

Palautumisen tulisi olla osa päivittäistä arkea, ei vain satunnaista luksusta. Varaa sille aikaa kalenterista samalla tavalla kuin tärkeille tehtäville, olipa kyse sitten pienestä tauosta ilman puhelinta, kävelystä luonnossa tai hetkestä hiljaisuudessa.

Uni on palautumisen perusta, joten siitä ei tule tinkiä kiireen keskellä.  

5 vinkkiä ajanhallintaan

1. Määrittele tavoitteesi selkeästi

Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ohjaavat harjoittelua.

2. Suunnittele harjoitukset tavoitteiden mukaan

Jokainen harjoituskerta vie kohti päämäärääsi.

3. Integroi palautuminen arkeen

Palautuminen konkretisoi kehittymisen ja ylläpitää motivaatiota.

4. Seuraa edistymistäsi

Arvioi harjoittelua säännöllisesti suhteessa tavoitteisiin ja tee tarvittaessa muutoksia.

5. Ole joustava

Tavoitteet ohjaavat, mutta joustavuus estää ylikuormittumisen ja tukee motivaatiota. 

 Muutokset alkavat pienestä – aika on golfarin tärkein resurssi

Jokainen merkittävä muutos syntyy pienistä, johdonmukaisista teoista. Ajanhallinta on prosessi, ei yksittäinen suoritus. Kysy itseltäsi, mitä voit tehdä jo tänään, jotta aikasi ja tekemisesi tukevat tavoitteitasi, mikä on seuraava askel eteenpäin ja millainen onnistuminen riittää.

Pienet muutokset voivat tuoda näkyviä tuloksia, ja on hyödyllistä pohtia, milloin viimeksi teit muutoksen, joka vaikutti omaan kehitykseesi.

Panosta ajanhallintaan ja suunnittele arkesi niin, että tekeminen ja palautuminen tukevat toisiaan. Toimiva systeemi ylläpitää motivaatiota ja varmistaa, että tekemisessä tehdyt muutokset konkretisoituvat pidemmällä aikavälillä. Ajanhallinnan perusta ei ole pelkkä tekemisen määrä, vaan olemassa olevan ajan järjestäminen siten, että tehtävät, harjoittelu ja palautuminen muodostavat toimivan kokonaisuuden.  

Haastankin sinut pohtimaan millaisia valintoja ja muutoksia systeemin parantamiseen voit tehdä nyt talvikaudella, jotta ensi kausi tukee tavoitteitasi kohti parempaa pelikautta!