Golfalan ammattilaiset ja vaikuttajat eri puolilta Suomea kokoontuivat Helsingissä 29. marraskuuta Suomi Golfin Toimialapäivään, joka järjestettiin Golfliiton, ammattilaisjärjestö PGA:n ja kentänhoitajayhdistys FGA:n yhteistyönä. Tapahtuma ja sen rinnakkaisohjelma kokosivat yhteen yli 100 osallistujaa golfin monipuolisista toimijoista. Perjantain aikana kuultiin inspiroivia puheenvuoroja, osallistuttiin aktiivisesti keskusteluihin ja jaettiin näkemyksiä golfin tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista.

Päivä startattiin keskustelulla Golfliiton uudesta strategiasta, joka tulee voimaan vuoden 2026 alussa. Pekka Palmusen alustaman megatrendien ja yleisön herättelyn jälkeen Golfliiton puheenjohtaja Antti Tiitola avasi strategian valmisteluprosessia ja alustavia luonnoksia visiolla ”Elämänmittainen peli”. Hän painotti, että koko suomalaisen golfyhteisön aktiivinen osallistaminen ja osallistuminen ovat tärkeitä.

”Strategia palvelee koko toimialaa, ja haluan että meille kaikille on selkeää mihin panostetaan. Sillä suunnalla varmistetaan, että golf on jatkossakin yhä useammalle kiinnostava ja saavutettava harrastus.”

Tulevaisuuden haasteina Tiitola nosti esiin kapasiteettirajoitteet kasvulle, imagotyön tärkeyden ja taloudelliset realiteetit.

Kentän kunnossapito on jokaisen asia

Aamupäivän toisen session keskiössä oli paljon toimialalla puhuttanut lyöntijälkien korjaaminen kentällä. Golfkentät ovat golfin sydän, ja niiden kunnossapito on, tai pitäisi olla, omalta osaltaan jokaisen golfarin vastuulla.

Nokia River Golfin toimitusjohtaja Kimmo Sirainen jakoi oman yhteisönsä kokemuksia kentänhoidon haasteista sekä esitteli idean yhteisestä teemavuodesta, jossa korostettaisiin lyöntijälkien korjaamista ja pelaajien vastuun merkitystä. Vuoteen liittyisi vahva tiedotuskampanja yhteisine materiaaleineen, johon liitto, kaikki golfyhteisöt ja golfmedia sitoutuisivat. Yleisö äänesti yksimielisesti asian puolesta, joten Golfliitto alkaa valmistella kampanjaa kevättä varten.

”Kenttä on pyhä asia, ja sen kunnioittaminen kuuluu kaikille”, Sirainen kiteytti koko auditorion tuntemukset.

FGA:n puheenjohtaja Janne Lehto ja Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo laajensivat näkökulmaa vielä käytännön näkökulmiin kentänhoitoon liittyen. Resurssipula ja kustannusten nousu ovat realiteetteja kaikilla kentillä, johon jälkien korjaaminen auttaa osaltaan. Yleisöäänestyksessä suurin oletettu syy olla korjaamatta jälkiä oli välinpitämättömyys – ja jos jälkiä näkyy ympärillä, sen koettiin pahentavan tilannetta.

Keskustelussa pohdittiin aktiivisesti myös hyviä käytäntöjä, miten pelaajat voidaan sitouttaa kentänhoitoon. Positiivinen viestintä, palkitseminen, kiittäminen ja esimerkiksi hiekkasiemenseossäkkien tasainen sijoittelu ympäri kenttää oli koettu toimiviksi.

Golfpron rooli – yhteisön sydän

Ennen lounasta yli 30 vuoden uran golfopettajana tehnyt Hugh Marr toi koko Toimialapäivän ja PGA Summit -porukan yhteen vaikuttavalla puheenvuorolla golfpron roolista yhteisön tukipilarina. Hän haastoi vahvasti niin opettajia kuin golfyhteisöjäkin ravistelemaan totuttua toimintatapaa ja tiivistämään yhteistyötä. Hän painotti, että golfproiden ja opettajien tulisi näkyä kentillä ja olla aidosti osa yhteisöä ja tuoda siihen lisäarvoa todellisina lajin ammattilaisina.

”Golfpro ei ole vain kustannus, vaan yhteisön sydän ja myös lajin tulevaisuuden rakentaja.”

Marr toi väittämänsä tueksi mielenkiintoisia tilastoja: opetusta ottavat pelaajat käyttävät selvästi enemmän aikaa ja rahaa golfiin kokonaisuudessaan kuin ne, jotka eivät hyödynnä opetuspalveluja. Käytännössä sitoutunut pelaaja käyttää muitakin palveluja, joten kaikki golfyhteisössä hyötyvät ravintolasta proshopiin ja pelimaksuihin. Hänen mukaansa Suomen tilanne, jossa lähes 70 % pelaajista ei koskaan käytä golfpron palveluja, on suuri menetetty mahdollisuus.

”Proiden on oltava korvaamattomia – heidän pitää erottua edukseen sekä taidoillaan että asenteellaan”, Marr korosti.

Epäasiallinen käytös urheilussa

Lounaan jälkeen jatkettiin jälleen tärkeän, vaikkakin vakavamman aiheen äärellä. Kaikkialla yhteiskunnassa esiintyy joskus epäasiallista käytöstä, myös golfkentillä.

”Inhimillisessä kanssakäymisessä sattuu ja tapahtuu aina. On siis tärkeää olla toiminnot ja järjestelmät paikallaan, jotta mahdolliset rikkomukset voidaan käsitellä asianmukaisesti”, Golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen aloitti.

Korhonen avasi esimerkkitapausten ja liiton tukimateriaalien kuten kurinpitopolun avulla kokonaisnäkymää ristiriita- ja väärinkäytöstilanteisiin puuttumiseen sekä liiton että golfseuran näkökulmasta. Hän neuvoi, että seuralla olisi hyvä olla lähipiirissään juristi, jolla on kokemusta kurinpitoprosessista.

Liiton kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja Pekka Lindroos täydensi esitystä yksityiskohdilla ja vastasi yleisön kysymyksiin esimerkiksi yhdistyslain asettamista rajoitteista. Hän ja Korhonen molemmat muistuttivat, että seuroilla täytyy olla omat kurinpitosäännöt. Niihin on tärkeää myös kirjata kuka kurinpitovaltaa käyttää, mistä voidaan rangaista ja millaisia sanktioita määrätä.

Session päätti Suomen urheilun eettisen keskuksen pääsihteeri Teemu Japisson, joka puhui teemasta urheilun kokonaiskuvassa. Urheilussa on keskitetty resurssi vakaviin rikkomuksiin, ja onneksi niitä on vain promille kaikista tapauksista. Golfissa vastuunjako ja toiminnot ovat hyvällä mallilla.

Hänen pääviestinsä oli, että ennaltaehkäisy on aina helpompaa. Mitä tahansa tapahtuukin, seuroissa pitää olla valmiita puuttumaan nopeasti.

”Ei paineita siitä että kehen ottaa yhteyttä, kunhan otatte yhteyttä. SUEKilla on myös neuvova rooli, ja Golfliitosta saa luonnollisesti myös apua.”

Tekoäly ja digitalisaatio golfyhteisöissä

Toimialapäivän päätti katsaus tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksiin. Jonas Pomoell HiQ:lta esitteli generatiivisen tekoälyn tarjoamia tuttuja työkaluja, kuten tiivistämistä, laajentamista ja personointia. Tekoälyn kehittyessä sitä tullaan käyttämään yhä enemmän myös kaupantekoprosessissa. Nyt jo se kykenee antamaan hakukoneita huomattavasti personoidumpia suositteluja vaikka ensimmäisistä golfmailoista.

Myös Golfliitto on valjastanut tekoälyä asiakaspalvelutehtäviin. Digipäällikkö Aarni Nordqvist kertoi viime kauden käynnissä olleesta pilotista, virtuaalisesta pelaaja-avustaja eCaddiestä, joka on auttanut pelaajia muun muassa sääntö- ja tasoituskysymyksissä.

”Tekoäly voi merkittävästi parantaa asiakaskokemusta ja auttaa golfyhteisöjä kohdentamaan resurssejaan tehokkaammin. Tänä vuonna opittiin paljon siitä mikä toimii ja mikä ei. Kehitystä jatketaan osin myös R&A:n tuella”, Nordqvist summaa.

 

Kiitos kaikille osallistuneille! Päivän esitykset ladattavissa Sharepointista.

Teksti Marika Voss