Golfin fyysiset terveysvaikutukset
Golfin terveysvaikutukset -artikkelisarjan kautta tutustumme tieteeseen pohjautuviin golfin monipuolisiin terveysvaikutuksiin. Golfin pelaaminen edistää tutkitusti terveyttä ja aktiivista elämäntyyliä edistämällä fyysistä ja henkistä terveyttä, kognitiota ja sosiaalisia toimintoja. Haastammekin sinut pohtimaan, miten voisit edistää omaa terveyttäsi tulevan golfkauden aikana!
Miksi meidän tulee liikkua riittävästi?
Tuleva golfkausi on käynnistymäisillään ja on aika suunnata katseet hetkeksi golfin pelaamisen fyysisiin terveysvaikutuksiin. Terveyden edistämisen ja kroonisten elintapasairauksien ennaltaehkäisemisen vuoksi meidän tulisi liikkua riittävän monipuolisesti ja säännöllisesti. Golfin pelaamiseen voidaankin kannustaa fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi, sillä golf luokitellaan turvalliseksi terveysliikunnan muodoksi lajin luoteenomaisen kävelyn sekä alhaisen vammariskin vuoksi. Golfin pelaaminen onkin oiva keino edistää omaa terveyttä huomaamattaan, kun peli itsessään motivoi liikkumaan golfkauden aikana.
Liikunnalla on suuri merkitys elämään niin yksilön, kuin kansanterveydenkin näkökulmasta, sillä se on terveyttä suojaava ja ylläpitävä tekijä. Säännöllisellä kohtuukuormitteisella liikuntaharjoittelulla voidaan pienentää riskiä sairastua useisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvaukseen, tyypin 2 diabetekseen, rinta- ja paksusuolen syöpään sekä osteoporoosiin. Liikunta on kuitenkin paljon muutakin, kuin kehossa tapahtuvia fysiologisia muutoksia. Liikunta, kuten golfin pelaaminen, tuottaa erilaisia positiivisia tunteita, auttaa hallitsemaan stressiä ja ennaltaehkäisemään mielenterveyssairauksia. Vaikka ajoittain golfin pelaaminen haastaa, se luo mahdollisuuden kehittyä, saavuttaa onnistumisen kokemuksia ja lisätä sosiaalisia suhteita, mitkä motivoivat yksilöitä jatkamaan säännöllisen liikuntaharrastuksen parissa.
Aikuisten terveysliikuntasuositusten mukaan kestävyyskuntoa voidaan parantaa liikkumalla viikoittain vähintään 2h 30min reippaasti tai 1h 15 min rasittavasti. Kestävyysliikuntamuodot kehittävät etenkin hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja täten edistävät sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä. Lisäksi liikunnan myötä veren rasva- ja sokeritasapaino paranevat, jonka vuoksi liikunta on oiva tuki painonhallintaan. Tämän lisäksi lihaskuntoa, liikehallintaa ja etenkin tasapainoa tulisi harjoitella vähintään 2 kertaa viikossa. Varttuneimmille (+65-vuotiaille) terveysliikuntasuositukset korostavat lihasvoiman, tasapainon ja ketteryyden tärkeyttä, jotta voidaan parantaa liikkumisvarmuutta sekä ennaltaehkäistä kaatumisia. Liikunnan kiistattomista terveysvaikutuksista huolimatta FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes eli 39 % suomalaisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti viikoittain.
Miten golf vaikuttaa fyysiseen terveyteen?
Golfin pelaamisen on todettu olevan terveyttä edistävä liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset soveltuvat kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Golf luokitellaan liikuntamuotona kohtuukuormitteiseksi liikunnaksi, johon liittyy useita fyysisiä terveyshyötyjä. Golfkierroksen aikana kertyvällä säännöllisellä kävelyllä on positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan sekä metaboliseen aineenvaihduntaan.
Golfin pelaamisesta aiheutuvaan fyysiseen aktivisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa golfkierroksen pituudella, golfauton käyttämisellä sekä kierroksen yhteydessä nautittavalla ravinnolla. Fyysisen aktiivisuuden intensiteettiin vaikuttavat muun muassa golfkentän pituus, maaston korkeusvaihtelut, golfkierroksen aikana tapahtuva kävely, henkilön kävelynopeus sekä yksittäisten harjoituslyöntien ja lyöntisuoritusten lukumäärä. Kuormituksen fysiologisiin vasteisiin vaikuttaa myös pelaajan sukupuoli, ikä ja kuntotaso.
Tutkimusten mukaan keskiverron golfkierroksen aikana kävelyä tulee pelistä ja kentästä riippuen noin 7-12 km, minkä johdosta askelia kertyy noin 11 000- 17 000 kappaletta. Kävellen pelatun kierroksen aikana sydämen keskisyke on noin 104 lyöntiä per minuutti. MET-arvon avulla voidaan kuvata erilaisten liikuntamuotojen fyysistä kuormittavuutta. On tutkittu, että kävellen pelatun golfkierroksen MET-arvo on noin 4,8 ja autolla pelatun kierroksen MET-arvo on noin 3,5. MET-arvoon luonnollisesti vaikuttavat kävelynopeus ja pelin sujuvuus. Kävellen pelatun kierroksen aikana kulutetaan kaloreita noin 1200 kcal. Puolestaan autolla pelatun kierroksen aikana luonnollisesti tulee vähemmän kävelyä sekä askelia, jolloin kalorinkulutus jää noin 600 kcal. Tutkimuksissa on selkeästi havaittu kierroksen aikana autoa käyttävien pelaajien fyysisen kuormituksen olevan matalampi, joten muistathan pelata mieluummin kävellen, jos terveydentilasi ei ole rajoittava tekijä. Mikäli haluat lisähaastetta kentälle, voidaan golfbägin kantamisella lisätä suorituksen kuormittavuutta tai voit kokeilla esimerkiksi speedgolfia.
Fyysisen kuormittavuuden lisäksi golfin pelaaminen ja lyöntiharjoittelu edistävät tasapainoa etenkin ikääntyvillä henkilöillä. Golfin pelaamisessa lyöntitilanteessa pallon paikallaan oloa voidaan pitää liikesuoritusta tukevana tekijöinä etenkin ikääntyvillä havainnointikyvyn kannalta. Tämä on yksi tekijä, mikä mahdollistaa golfin pelaamisen läpi elämän. Golflyönnin on todettu olevan erittäin hienomotorisia taitoja vaativa liikesuoritus, jolloin lyöntiliikkeen opettelu voi stimuloida monimutkaisten motoristen taitojen oppimiseen liittyvää neuroplastisuutta. Golfharjoittelulla ja pelaamisella on todettu olevan vaikutusta loogisen muistin parantumiseen etenkin ikääntyneillä.
Golfkierroksen aikana esiintyy useampia kognitiivisia haasteita, joita pelaajan tulee ratkaista. Pelaajan tulee hahmottaa ja tehdä päätös mihin pallo olisi pelin kannalta optimaalisinta lyödä huomioiden luonnon olosuhteet, golfväylän muodot ja golfkentälle rakennetut estealueet. Lisäksi pelaajan tulee muistaa lyönnin jälkeen mihin pallo on päätynyt ja kuinka paljon lyöntejä on kokonaisuudessaan kertynyt. Ainoana merkittävänä terveysriskinä golfin pelaamisessa ulkolajina on korkeampi riski ihosyöpään sairastumiselle, joten muistathan suojautua haitalliselta säteilyltä asianmukaisesti läpi pelikauden. Lisäksi maissa, kuten Suomessa, jossa golfin pelaaminen rajoittuu ulkokaudella ainoastaan osalle vuodesta, riittävien liikuntatottumusten ylläpitäminen ympärivuotisesti saattaa tuottaa haasteita. Huolehdithan siis riittävästä ja monipuolisesta liikkumisesta läpi vuoden.
Riittääkö golf ainoaksi liikunnaksi?
Aktiivisen golfarin näkökulmasta terveysliikuntasuosituksen mukaisen kestävyyskuntoliikunnan tulisi täyttyä helposti ainakin kesäkaudella, mikäli pelikierroksia, harjoittelua tai muuta liikuntaa kertyy säännöllisesti vähintään 1-3 kertaa viikossa. Liikuntamuotona golf täyttää loistavasti terveysliikunnan kriteerit, sillä reippaan kävelyn vuoksi se voidaan luokitella kohtuukuormitteiseksi liikuntamuodoksi, eli sen aikana hieman hengästyy, mutta pystyy edelleen puhumaan normaalisti. Täyden golfkierroksen kestäessä noin 3,5-4 tuntia, täyttyy helposti myös kestävyyskuntoliikunnan mukainen 2h 30min suositus reippaan kävelyn ansioista. Luonnollisesti kierroksen kesto myös lisää päivän fyysistä aktiivisuutta eli vähentää paikallaanoloaikaa, mikä on nykytietämyksen mukaan erittäin tärkeää. Golflyönnit ja harjoittelu itsessään kehittävät liikehallintaa ja tasapainoa, mutta näitä elementtejä olisi tärkeä harjoitella lyöntiharjoittelun lisäksi myös alkuverryttelyjen yhteydessä. Golfkierroksien ja -harjoittelun lisäksi tulisi vain huolehtia riittävästä lihaskuntoharjoittelusta. Golfarin näkökulmasta liikkumattomuutta esiintyy herkemmin talviharjoittelukaudelle, jolloin onkin tärkeä harrastaa myös muita golfia tukevia liikuntamuotoja ja huolehtia, että liikuntaa tulee riittävästi. On hyvä tiedostaa, että usea urheilulaji kehittää samanaikaisesti useampaa edellä mainittuja osa-alueita.
Miksi golf on hyvää terveysliikuntaa läpi elämän?
Golfin säännöllinen pelaaminen läpi elämän tarjoaa enemmän terveyshyötyjä kuin ajoittain yksittäisten kierroksien pelaaminen. Golfin terveysvaikutusten salaisuus voi piile siinä, että golf on lajina helposti mukautettavissa läpi elämänkaaren erilaisiin tarpeisiin. Ikääntyneillä henkilöillä tapahtuvien fysiologisen ja kognitiivisen muutosten vuoksi heidän toimintakykynsä suoriutua fyysisestä aktiviteetistä voi heiketä, jolloin fyysisen aktiivisuuden määrä voi alentua. Liikuntamuotona golf on kuitenkin helposti mukautettavissa ikääntymiseen liittyviin toimintakyvyn haasteisiin. Esimerkiksi golfauton käyttäminen voi mahdollistaa golfin pelaamisen henkilöille, jotka eivät voi heikentyneen terveydentilansa tai toimintakyvyn vuoksi kävellä kokonaista kierrosta. Lisäksi lähes kaikilla golfkentillä on mahdollista pelata 9 väylän puolikas kierros ja pelata kenttää lyhyempänä, aloittamalla pelaaminen lähimmältä tiiauspaikalta.
Vaikka riittävän monipuolinen ja säännöllinen liikkuminen onkin loppupeleissä jokaisen yksilön vastuulla voivat golfyhteisöt kuitenkin tukea jäsenten liikkumista. Osassa seuroissa onkin jo luotu puitteet pienelle kuntosalille/liikuntanurkkaukselle, mikä mahdollistaa golfin tukevien oheisharjoituksien järjestämisen. Lisäksi tietoisuuden levittäminen ja golfin terveysvaikutusten tutkimusten edistäminen on tärkeässä roolissa, jotta tulevaisuudessakin pysymme hyvässä kunnossa golfin pelaamisen avulla niin golfkentällä kuin sen ulkopuolellakin.
Liikuttavia hetkiä golfin parissa!
Julia Kettinen on 27-vuotias Itä-Suomen Yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkija sekä yliopisto-opettaja, joka tekee väitöskirjatutkimusta golfin terveysvaikutuksista. Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden maisteri ja golfin ammattivalmentaja. Kettinen on monivuotinen Master Golfin golf pro. Golfin Kettinen on aloittanut 6-vuotiaana ja on kilpaillut juniorivuosina kansallisella tasolla. Kettinen asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa.
