Kilpagolf |
1.11.2017

Toimittaja koekaniinina maajoukkuepelaajien fysiikkatestissä

Golfliiton valmennusryhmien pelaajat testattiin Vierumäellä. Testien tuloksien pohjalta pelaajille laaditaan henkilökohtainen harjoitusohjelma.

Suomen Golfliiton päävalmentaja Fredrik Jendelidin valmennusfilosofia on kokonaisvaltainen ja yksilökeskeinen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valmennuksen suunnittelun apuvälineenä käytetään laajaa testausta ja monialaista osaamista. Jokaiselle pelaajalle laaditaan oma, yksilöllinen harjoitusohjelma, joka syntyy vasta, kun pelaajan fyysiset ominaisuudet on selvitetty ja svingi analysoitu.

Pelkistetysti esimerkiksi niin, että jos alaraajojen räjähtävä voimantuotto ei ole riittävällä tasolla, eikä liikkuvuuskaan ole optimaali, on nämä fyysiset ominaisuudet syytä harjoitella paremmalle tasolle ennen kuin keskitytään vaikkapa draivitekniikan hiomiseen. Harjoittelussa ei voida saavuttaa parasta mahdollista tulosta, jos kehon ominaisuudet eivät mahdollista puhdasta suoritustekniikkaa.

Toisaalta testeissä voi käydä ilmi myös esimerkiksi urheiluvamman tai synnynnäisen ominaisuuden aiheuttama ominaisuus, jota ei harjoittelulla voida korjata. Silloin voi olla järkevää kehittää pelaajan golfsvingiä niin, että kyseinen rajoite pystytään kompensoimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Fyysisen suorituskyvyn osalta pelaajat testattiin viime viikonloppuna Vierumäellä. Mukaan pääsi tällä kertaa myös toimittaja.

Osaamista alppimaasta

Jendelid luottaa testauksessa itävaltalaiseen ortopedi Ernst B. Zwickiin, jolla on pitkä kokemus alppimaan urheilijoiden testaamisesta. Zwickin johdolla testeissä keskityttiin motoriikan, biomekaniikan, liikkuvuuden ja kehonhallinnan kartoittamiseen.

”Näitä testejä ei pitäisi käsittää väärin, me emme ole antamassa täällä negatiivista palautetta, vaan ottamassa selvää, missä testattavalla urheilijalla on yhä potentiaalia kehittyä. Olen testannut lukuisia huippu-urheilijoita vuosien ajan ja tähän asti testissä on saatu kaikilta osin optimitulos vain seitsemän kertaa. Yleensä löytyy aina jotain kehitettävää”, Zwick sanoo.

”Olen esimerkiksi testannut Itävallan mäkihyppymaajoukkueen jäsenet vuosittain ja heidän suurin pelkonsa testeissä on se, että kaikki ominaisuudet olisivat niin kohdallaan, että kehitettävää ei olisi. Silloin harjoittelun suunnittelu olisi erittäin vaikeaa.”

Zwick muistuttaa myös siitä, että yhden tietyn ominaisuuden harjoittaminen saattaa heijastua muihin ominaisuuksiin negatiivisesti. Esimerkiksi tyypillisesti kova voimaharjoittelu saattaa heikentää liikkuvuutta ainakin väliaikaisesti. Tästä syystä testit on toistettava säännöllisesti. Liiton valmennusryhmien pelaajat testataan seuraavan kerran maaliskuussa.

Vakuuttavaa asiantuntemusta

Tällä testikerralla toimittajalla oli etuoikeus osallistua testiin konkreettisesti hikoilemalla. Oma urheilutaustani on sen verran pitkä ja monipuolinen, että tiedän hyvin tarkasti omat rajoitteeni. Tai ainakin luulin tietäväni.

Testi oli vasta alussa, kun Zwick jo tuli luokseni kysymään, onko oikeassa olkapäässäni vamma tai vaurio. Ja onhan siinä, kiertäjäkalvosin ei enää ole ihan priimatavaraa. Ammattimies oli huomannut sen viidessä minuutissa.

Kaikkiaan testin motoriikan, biomekaniikan, liikkuvuuden ja kehonhallinnan osuus kesti noin tunti 20 minuuttia ja fyysisen suorituskyvyn sekä lihasvoiman kartoitus toisen mokoman.

Sain testin jälkeen 67 kohdan yksityiskohtaisen listan, jossa kehoni ominaisuudet käydään läpi. Kohdat, joissa parannettavaa löytyi, on lisäksi purettu auki golfsvingiä ajatellen. Niissä kohdissa on lyhyesti ja ytimekkäästi kerrottu, miten kyseinen rajoite tai puute vaikuttaa svingiin ja miten ominaisuutta kannattaa harjoitella.

Testituloksien yhteenveto on helposti jäsentyvä ja kattava. Punaisella merkityillä alueilla on selkeitä puutteita tai kehityskohteita, keltaisella pientä viilattavaa.

Täysin kattavan analyysin tekeminen omasta suorituskyvystäni ei tässä yhteydessä ole kenenkään edun mukaista, mutta todettakoon, että puutteita löytyi rintarangan ja lantion liikkuvuudesta, tasapainosta ja pakaralihasten aktivoinnista. Oikean olkapään vamma heijastui koko oikean hartian ja olkapään liikkuvuuteen. Kaikilla puutteilla on vaikutusta myös svingiin.

Analyysi oli hämmentävän kattava, ja yksinkertaisesti sanottuna vakuuttavan asiantunteva.

Kohti yhä parempaa kotimaista osaamista

Päävalmentaja-Jendelid on alusta asti linjannut, että hänen tavoitteenaan ei ole tuoda Suomeen ulkomaista osaamista, vaan ennen kaikkea kehittää osaamista Suomessa ulkomaisia asiantuntijoita käyttäen.

Myös fysiikka- ja muun oheisharjoittelun suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle golfsvingistä ja siitä, mitä se suorituksena vaatii.

Testeihin olikin kutsuttu paikalle pelaajien lisäksi heidän henkilökohtaiset svingi- ja fysiikkavalmentajansa sekä fysioterapeuttinsa. Kaikkiaan testeihin osallistui 42 pelaajaa ja peräti 50 heidän valmennuksessaan eri tehtävissä työskentelevää henkilöä.

Ratkaisu on linjassa sen kanssa, miten Jendelid mieltää valmennuksen.

”Testien pohjalta istumme alas valmentajien kanssa. Käymme läpi testien tulokset ja suunnittelemme valmennuksen kokonaisvaltaisesti jokaisen pelaajan kohdalta erikseen. Keskiössä on pelaaja, joka itse taustajoukkojensa kanssa tekee päätökset siitä, miten ja kenen avulla lähtee kehittämään itseään eteenpäin”, Jendelid sanoo.

”Golfliiton valmennusryhmään kuulumisen edellytyksenä ei ole, että pelaaja automaattisesti harjoittelee juuri tämän laatimamme ohjelman pohjalta, vaan hän voi valmennusryhmänsä kanssa päättää soveltaa sitä vain joltain osin tai harjoitella täysin itsenäisesti. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että pystymme tarjoamaan pelaajille paljon tietoa valmennuksen suunnittelun tueksi, jonka takia haluan käydä avointa keskustelua valmennuksen linjauksista, jos pelaaja haluaa harjoitella eri lailla”, Jendelid sanoo.

Testauspäällikkönä toiminut Zwick tuntee golfin lajina ja ymmärtää sen vaatimukset ja erityislaadun. Hänen mukaansa se onkin ensiarvoisen tärkeää, kun ajatellaan testaajia ja harjoittelun suunnittelua.

”Myös fysiikka- ja muun oheisharjoittelun suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle golfsvingistä ja siitä, mitä se suorituksena vaatii. Golf ei ole lajina kaikille tuttu, mutta testaajien on hyvä tuntea lajin vaatimukset”, hän sanoo.

Talvi on hyvää aikaa harjoitella

Nyt käynnistyvä talvikausi, jolloin Suomessa ei voi pelata golfia ulkona, on Jendelidin mukaan erinomainen mahdollisuus. Hän viittaa kotimaassaan Ruotsissa tehtyyn havaintoon, jonka mukaan maajoukkuepelaajien tulostaso on parantunut talvikauden aikana enemmän kuin kesällä. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että talvikaudella pelaajien on luonnollista keskittyä enemmän harjoitteluun ja tekniikan hiomiseen kuin pelaamiseen.

Jendelid haluaa, että Suomen valmennusryhmällä on mahdollisimman hyvät välineet suunnitella pelaajien harjoittelua talvikaudelle. Kattavan fysiikkatestauksen lisäksi pelaajat toimittavat valmennusjohdolle mm. videoidut suoritukset normaalista draivistaan, mahdollisimman kovaa lyödystä draivistaan ja rauta-6:lla lyödystä rautalyönnistä.

Jokaisen pelaajan suoritukset ja testitulokset sekä kauden aikana tehdyt havainnot ja tilastot käydään läpi svingivalmentajan, fysiikkavalmentajan ja maajoukkueen valmennusjohdon kanssa, jonka jälkeen hänelle laaditaan yksilöllinen harjoitusohjelma.

Seuraavan kerran valmennusryhmät kokoontuvat Vierumäellä joulukuun alussa tekniikka- ja fysiikkapainotteiselle leirille. Tammikuussa vuorossa on kaksiviikkoinen tekniikkapainotteinen lajileiri Orlandossa, helmikuussa samanmittainen leiri Etelä-Afrikassa ja maaliskuussa kauteen valmistava links-leiri Skotlannissa.

Leireillä pelaajat asuvat ja vastaavat mm. ruokailuista itsenäisesti. Osaltaan kyse on kustannusten pitämisestä alhaisina, osaltaan vastuun antamisesta.

”Jos haluamme pelaajien ottavan enemmän vastuuta omasta tekemisestään kautta linjan, mikä minusta on tärkeää, on vastuuta myös annettava”, Jendelid linjaa.

Leireille hän ei vie pelaajia nautiskelemaan, vaan harjoittelemaan. Sitä ennen pelaajien on syytä keskittyä harjoittelemaan Vierumäen testiviikonlopun pohjalta laaditun harjoitusohjelman perusteella, sillä leireillä on fysiikan oltava kunnossa.

”Harjoittelemme kuudesta kymmeneen tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Pelkkää kelloa ei kannata katsoa, oleellista on se, kuinka hyvin ja keskittyneesti harjoittelut tehdään.”

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Tilaa Golfpisteen maanantaisin ja perjantaisin lähetettävä uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla golfalan ilmiöistä ja uutisista! Tilaa kirje syöttämällä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään.