Uusi järjestelmä poikkeaa huomattavasti Suomessa nykyisin käytössä olevasta järjestelmästä. Jotta tasoitus olisi siirtymävaiheessa mahdollisimman oikea, kannattaa tulevilla kausilla jättää tuloskortteja aktiivisesti.

Golfia pelataan koko maailmassa yksillä säännöillä ja vuodesta 2020 alkaen myös tasoistusjärjestelmä on maailmanlaajuinen.

Muutos on merkittävä, sillä tällä hetkellä käytössä on kuusi järjestelmää: eurooppalainen, yhdysvaltalainen, brittiläinen (CONGU), australialainen, eteläafrikkalainen ja argentiinalainen malli.

Lajin kattojärjestöt ovat käytännössä päättäneet uuden järjestelmän käyttöönotosta, vaikka viimeisteltävää ja sovittavia yksityiskohtia on vielä valtavasti.

Suomessa nykyisin käytössä olevaa, EGA:n hallinnoimaa tasoitusjärjestelmää ajatellen muutos on radikaali. Perusperiaatteeltaan uusi järjestelmä on lähempänä Yhdysvalloissa käytössä olevaa järjestelmää kuin eurooppalaista.

Tasoitus mukailee pelaajan tämänhetkistä pelitasoa paremmin kuin nyt käytössä oleva järjestelmä.

Jatkossa tasoitus muodostuu 20 viimeisen tasoituskortin perusteella siten, että kahdeksan parasta tulosta huomioidaan. Tasoitus on siis kahdeksan parhaan tuloksen keskiarvo. Aikaa 20 kortin jättämiselle on 24 kuukautta.

Ainakin siirtymävaiheessa voidaan huomioida myös kahta vuotta vanhemmat tuloskortit, mutta vanhempien merkitystä todennäköisesti vähennetään painottamalla niille vähemmän arvoa. Siirtymävaiheen käytännöt tulevat tarkentumaan ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa.

Rautalankamallina: Jos kahdeksan parhaan kierroksen tulos voimassa oleva tasoitus, slope-rating ja PCA (nykyistä CBA:ta vastaava laskutoimenpide) huomioiden on kuusi lyöntiä yli parin, on tasoituksesi 6,0.

Tasoituksen nousemiselle, mahdollisesti myös laskemiselle, tullaan todennäköisesti asettamaan yläraja. Tällä hetkellä pöydällä on ehdotus mallista, jossa tasoitus voisi nousta 12kk aikana korkeintaan 5,0 lyöntiä.

Vain 48% suomalaisten tasoituksista on aktiivisia.

Tasoitus mukailee pelaajan tämänhetkistä pelitasoa paremmin kuin nyt käytössä oleva järjestelmä, jossa kortteja on kahden vuoden aikana jätettävä minimissään kahdeksan ja vuodessa minimissään vain kolme.

”Jotta pelaaja saisi mahdollisimman oikean ja nykyhetkeä kuvaavan tasoituksen, kun uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2020, olisi hänen hyvä jättää kortteja aktiivisesti. Mahdollisimman paljon siis kortteja sisään”, kehottaa asiantuntija Mika Wikström Golfliitosta.

”Korttien jättämisessä olisi monen syytä aktivoitua muutenkin. Tällä hetkellä ainoastaan 48% suomalaisten golfareiden tasoituksista on aktiivisia, eli he ovat jättäneet vähintään kolme korttia kuluvan kauden aikana. Jatkossa kortteja on joka tapauksessa jätettävä paljon enemmän”, Wikström kertoo.

Tulosta tarkastellaan nettolyöntipelituloksena pistebogeypisteet huomioiden. Eli niin, että reikäkohtaisesti määritetään maksimi lyöntipelitulos, joka on se tulos, jolla pelaaja ei saa reiältä enää yhtään pistebogeypistettä.

Otetaan esimerkki: Jos tasoituksesi on kuusi ja pelaat kentän viidenneksi vaikeimmaksi luokitellulla väylällä (par 4) tuloksen 8, huomioidaan nettilyöntipelituloksessa tulos seitsemän. Tasoituksesi ansiosta bogey (viisi lyöntiä) olisi tuottanut sinulle kyseisellä reiällä kaksi pistettä ja tuplabogey (kuusi lyöntiä) yhden. Seitsemällä lyönnillä et enää saa pisteitä, joten se huomioidaan nettotuloksessasi.

Slope-järjestelmä pidetään voimassa ja kilpailuissa käytetään edelleen PCA-muuntotaulukkoa (nykyistä CBA:ta vastaava laskutoimenpide). Tasoitusjärjestelmään tulee myös vuositarkastusmekanismi, joka on käytössä tälläkin hetkellä.

”Slouppausta ajatellen tilanne on ongelmallisin Englannissa, jossa ns. miesten tiipaikkoja ei ole sloupattu lainkaan. Naisten tiipaikat sentään on. Ja Englannissahan riittää kenttiä”, Wikström taustoittaa.

Tasoitusryhmiä ei jatkossa tule olemaan. Yhdeksän reiän kierrosten huomioiminen tasoituksessa on edelleen selvityksen alla. Todennäköisesti ne tullaan huomioimaan, mutta yksityiskohdat tulevat vielä tarkentumaan.

Uutta järjestelmää on valmisteltu vuosien ajan ja työ jatkuu edelleen. Perusperiaatteiden on kuitenkin oltava tiedossa jo ensi vuoden alussa, sillä järjestelmätoimittajien, Suomessa GolfBoxin ja NexGolfin, on kyettävä kehittämään omat ohjelmistonsa vastaamaan uutta järjestelmää.

Viime vuosikymmenten aikana pelaaminen ulkomailla on entisestään kasvanut ja lisännyt osaltaan painetta maailmanlaajuiselle tasoitusjärjestelmälle. Uutta järjestelmää on kehitelty kulisseissa pitkään. Kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei ole ollut helppo saada aikaiseksi, sillä olemassa olevat järjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Nyt ollaan kuitenkin niin pitkällä, että uuden järjestelmän käyttöönotto on käytännössä varmaa.

”Ajatus maailmanlaajuisesta tasoitusjärjestelmästä ei ole mikään uusi keksintö. Siitä puhuttiin jo 1986”, Wikström sanoo.

Teksti Sami Sarpakunnas