Erityisgolfin Suomen mestarit ratkottiin Pickalassa keskiviikkona. Rankingin ja tasoituksettoman lyöntipelin ykkönen oli totuttuun tapaan Tero Peltola.

Erityisgolfin Suomen mestaruuskilpailut pelattiin Pickala Golfin Park-kentällä keskiviikkona. Paitsi SM-kisa, oli tapahtuma myös erityisgolfareiden oman e-Tourin neljäs osakilpailu ja kansainvälinen Respecta Finnish Disabled Open.

Kaksipäiväisestä kisamuodosta jouduttiin lopulta siirtymään yhden päivän mittaiseen versioon kentän kastuttua pahoin.

”Vesi on meille pahin mahdollinen olosuhde. Kun lyö yhdellä kädellä, märkä kenttä on tosi hankala. Maila duffaa herkästi eikä lyöntiin tule rulleja lainkaan. Kun draivi lentää ilmassa sen 130–170 metriä, tulen jo antaneeksi ihan tarpeeksi tasoitusta”, Tapio Eirtovaara sanoo.

Eirtovaaran, 70, molemmat kädet toimivat, mutta hän lyö yhdellä kädellä pitäen toisella kädellä kiinni pelaamisen mahdollistavasta laitteesta.

Rakas harrastus olisi saattanut jäädä kokonaan, ellei hoitava lääkäri Saksassa olisi osannut ehdottaa Eirtovaaralle kyseistä laitetta, jonka suunnittelussa lääkärin ystävä oli ollut mukana.

”Halvaannuin Saksassa kahdeksan vuotta sitten. Kyseessä oli hoitovirhe. Epiduraalipuudutuspiikki väärään paikkaan”, hän kertoo.

”Alkuun pelaaminen oli niin vaikeaa, että ajattelin, ettei tästä mitään tule. Kaksi vuotta meni opetellessa, mutta nyt pelaan e-Tourin Euroopan kiertueellakin. Viime vuonna olin 21:s ja toissa vuonna 40:s”, hän sanoo.

Eirtovaaran kohdalla säännöt ovat samat kuin muilla, sillä poikkeuksella, että hän saa ilman rangaistusta dropata pallonsa, jos ei mahdu apukoneen kanssa asettumaan lyöntipaikalle lyöntiasentoon.

Eirtovaaran puoliso Kristiina Kankkunen avustaa miestään kierroksella. Pickalassa tarjolla on caddien rooli, mutta pariskunta pelaa paljon yhdessä, etenkin Espanjassa jossa he asuvat talvisin.

”Viheriöllä vaikeinta on kallistusten katsominen. En pääse tarpeeksi alas niitä katsomaan. Mutta kivaahan tämä on ja hyvää kuntoutusta”, Eirtovaara huikkaa hyväntuulisena.

Erityisgolfareille yhdessäolo, ystävien tapaaminen ja golf itsessään tuntuu olevan tärkeämpää kuin kilpaileminen hampaat irvessä. Joskin ärräpäitäkin lentelee kierroksen aikana, kun lyönti ei suju toivotulla tavalla.

Kärkikaksikko samasta ryhmästä

SM-kisoissa Eirtovaara sijoittui miesten pistebogeysarjassa kuudenneksi. Kaksi parasta sijaa tulivat kuitenkin samaan ryhmään, kun Kari Kumpulainen voitti sarjan Jan-Mikael Holmin oltua toinen.

Tuore Suomen mestari Kumpulainen, 69, on harrastanut golfia vuodesta 2009.

”Rantasalmella yksi kaveri ehdotti ja kehui tätä mukavaksi hommaksi”, kertoo Anola Golfia edustava Kumpulainen.

Kumpulainen on sairastanut 40 vuotta harvinaista neurologista sairautta, spastista parapareesia eli etenevää alaraajahalvausta. Hän on pysynyt toimintakykyisenä poikkeuksellisen pitkään, pitkälti aktiivisen liikuntaharrastuksen ansiosta. Kun muu urheilu oli lopulta jätettävä, osoittautui golf hyväksi liikuntamuodoksi.

Kumpulainen pystyy pelaamaan yksin, mutta tarvitsee kierrokselle golfauton. Kotiseurassa Anola Golfissa autoja on vain yksi, ja se rajoittaa pelaamista. Kaudessa Kumpulainen kiertää noin 20 kierrosta, ja pelaa kaikki e-Tourin kisat.

”Olen todella tyytyväinen, että tuli lähdettyä mukaan golfiin ja e-Tourille. Mukavaahan tämä on. Ainoa huono puoli tässä kiertueessa on, että pitää ajaa melkein kaikkiin kisoihin yksin etelään”, hän nauraa.

Kumpulainen otti Suomen mestaruuden lopulta yhden pisteen erolla toiseksi sijoittuneeseen Jan-Mikael Holmiin (33-32).

Holmille, 46, urheilu ja kisaaminen on tuttua touhua, sillä Hangosta lähtöisin oleva Holm on pelannut jalkapallomaalivahtina Suomen korkeimmalla sarjatasolla ja ollut myös olympiamaajoukkueessa.

”Vammauduin autokolarissa vuonna 1991. Diagnoosi on aivovamma ja työkyvyttömyys. Aluksi kielsin vamman kokonaan ja norkoilin jo vuosi onnettomuuden jälkeen Hangossa edustusjoukkueen treeneissä”, hän kertoo.

”Kieltäydyin pitkään hoidoistakin. Mutta kun vihdoin menin kuntoutukseen, se oli ihan loistava homma. Keskustelimme asiasta ja sain paljon tietoa tilastani. Asiat lähtivät parempaan päin.”

”Voi kai sanoa, että nykyään olen koti-isänä, vaikka tyttö on kymmenen”, Poriin kotiutunut Holm kertoo.

Aivovammapotilaalle 18 reiän mittainen kierros on erittäin pitkä, etenkin kun erityisgolfareiden kohdalla kierrosajat painuvat helposti 5,5 tunnin mittaisiksi. Holm sanoo siksi pelaavansa pääasiassa yhdeksän reiän kierroksia, sillä kun väsymys takalenkillä iskee, on tunne erittäin voimakas. Golfia hän harrastaa pari kertaa viikossa.

Holm aloitti golfin, kun Hankoon rakennettiin golfkenttä. Samoihin aikoihin ikä tuli vastaan jalkapallon suhteen ja lajiksi valikoitui kuin vahingossa golf.

”Onhan tämä loistavaa hommaa. Nautitaan tästä”, Holm huikkaa ja valmistautuu avaukseensa.

Teksti Sami Sarpakunnas