EGA Golfliitto StLG R&A Invesctec Rolex

Suomen Golfliitto ry:n toimintasäännöt

  1. Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Golfliitto ry, ruotsiksi Finlands Golfförbund rf.  Yhdistyksen (epävirallinen) englanninkielinen nimi on Finnish Golf Union. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Liiton viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirja- ja kokouskieli on suomi.

  1. Tarkoitus

Liitto on suomalaisten golfseurojen, niiden muodostamien maantieteellisten alueiden ja muiden liittoon kuuluvien golforganisaatioiden valtakunnallinen keskus- ja palvelujärjestö. Sen tarkoituksena on toimia golfurheilun ja –liikunnan alalla yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen ja muiden yhdistysten aatteellisena ja toiminnallisena keskuselimenä. Liitto toimii eri intressipiirit yhteen kokoavana golfin ja sen olosuhteiden kehittäjänä Suomessa. Liitto vahvistaa golfin kautta liikuntakulttuurin yhteiskunnallista asemaa ja tukee jäsentensä ja niiden jäsenten monipuolista toimintaa golfin parissa. Liitto edustaa golfseuroja tehtäväalueensa kansallisessa ja kansainvälisessä toiminnassa. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset periaatteet ja urheilun reilun pelin periaatteet.

  1. Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

– johtaa, koordinoi ja tukee liiton ja sen jäsenten sekä muiden golfin alalla toimivien yhteisöjen yhteistyötä.

– tekee golfin parissa neuvonta- ja valistustyötä ja tarjoaa koulutus- ja valmennustoimintaa.

– edistää golfseurojensa tehokasta ja tuloksellista toimintaa ja edistää myös uusien golfseurojen perustamista.

– laatii ja vahvistaa golfin kilpailu-, mestaruus- ja merkkisäännöt ja kurinpitomääräykset sekä vahvistaa golfkenttien slope- ja course rating -arvot.

– valvoo edellisessä kohdassa mainittujen sääntöjen ja määräysten samoin kuin kansainvälisten golfsääntöjen sekä amatööri-, kilpailukelpoisuus- ja edustussääntöjen noudattamista ja ratkaisee niitä koskevat rikkomukset ja riitaisuudet.

– valvoo jäsenseurojensa ja niiden jäsenten kilpailutoimintaa sekä itse toteuttaa kilpailuita ja golftapahtumia.

– järjestää tai antaa jäsenseurojensa puolestaan järjestää lajin kansalliset mestaruuskilpailut.

– huolehtii golfurheilun kansainvälisestä edustuksesta ja edistää kansallista ja kansainvälistä menestystä.

– edustaa Suomea kansainvälisissä amatöörigolfin järjestöissä.

– harjoittaa tarpeen mukaan golfiin liittyvää julkaisutoimintaa ja edistää golfia koskevaa tutkimustyötä.

– huolehtii jäsenseurojensa ja niiden jäsenten tarvitsemien sisäisten palveluiden hankkimisesta, välittämisestä ja tuottamisesta.

Toimintansa taloudelliseksi tukemiseksi liitto voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä sekä hankkia varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi tekemällä mainossopimuksia ja järjestämällä arpajaisia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Liitto voi omistaa golfin parissa toimivien yritysten osakkeita.

Liitto voi ryhtyä hallituksensa päätöksellä yhteistyöhön muiden urheilun ja liikunnan alalla sekä yhteiskuntavastuun alalla koti- ja ulkomailla toimivien tahojen kanssa liittymällä jäseneksi tai tekemällä niiden kanssa yhteistoimintasopimuksia.

  1. Jäsenet

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat rekisteröidyt aatteelliset yhdistykset, joiden toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on golfurheilu ja –liikunta (golfseurat). Näitä jäseniä kutsutaan näissä säännöissä seurajäseniksi.

Liiton seurajäsenet jaetaan maantieteellisiä aluerajoja seuraten alueisiin. Alueiden rajoista päättää liittokokous. Alueiden jäsenseurat toteuttavat omalla ja alueellisella toiminnallaan liiton päämääriä sekä liiton niille antamia tehtäviä näiden sääntöjen puitteissa.

Liiton jäseneksi voidaan myös hyväksyä golfin parissa toimiva muu rekisteröity aatteellinen yhdistys, jonka pääasiallinen tarkoitus on golfurheilun ja –liikunnan edistäminen. Näitä jäseniä kutsutaan näissä säännöissä yhteisöjäseniksi.

Lisäksi liiton jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, joiden tarkoituksena on golfin ja/tai liikuntakulttuurin edistäminen tai, jotka muutoin haluavat edistää golfkulttuuria näissä säännöissä kerrotuin tavoin. Näitä jäseniä kutsutaan näissä säännöissä kumppanuusjäseniksi.

Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt golfurheilua ja –liikuntaa.

Jäsenet hyväksyy liiton hallitus lukuun ottamatta kunniajäseniä, joiden osalta päätöksen tekee liittokokous.

Järjestön seura- ja yhteisöjäseniltä peritään jäsenmaksu ja kumppanuusjäseniltä voidaan periä liittymis- ja/tai jäsenmaksu. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Seurajäsenen jäsenmaksun perusteena on jäsenmäärä edellisen elokuun 31. päivänä.

Jäseniltä voidaan periä maksuja liiton palveluiden käyttämisestä.

Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen liiton hallitukselle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan välittömästi, mutta jäsenvelvoitteet jatkuvat sen kalenterivuoden loppuun, jonka aikana eroamisesta on ilmoitettu. Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta, jos jäsen on jättänyt 12 kuukautta aikaisemmin erääntyneen jäsenmaksun osittainkin maksamatta.

  1. Liiton päätöksenteko

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

Liittokokouksessa seurajäsenillä on yksi ääni kutakin alkavaa 500 jäsentä kohden, kuitenkin enintään kolme ääntä. Jäsenmäärä perustuu edellisen elokuun 31. päivän tilanteeseen. Yhteisöjäsenillä on kullakin yksi ääni. Kumppanuusjäsenillä ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.

Äänioikeuttaan ei kuitenkaan saa käyttää sellainen jäsen, joka ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä maksanut kyseisen vuoden jäsenmaksua kokonaisuudessaan.

Kukin kokousedustaja voi edustaa vain yhtä jäsentä.

Kumppanuus- ja kunniajäsenillä samoin kuin liiton hallituksen jäsenillä on liittokokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Ellei näissä säännöissä muuta määrätä, järjestön kokouksessa päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä.

Kun valittavana on useampi henkilö, vaalit toimitetaan suljetuin lipuin ja valituksi tulevat eniten ääniä saaneet henkilöt. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.

Kun valittavana on yksi henkilö, vaali toimitetaan suljetuin lipuin enemmistövaalina siten, että valittavaksi tulevan on saatava yli puolet annetuista äänistä. Mikäli yksikään ehdokas ei vaalin ensimmäisellä kierroksella saa yli puolta annetuista äänistä, käydään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jolloin eniten ääniä saanut valitaan. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.

  1. Liiton kokoukset

Liiton varsinaiset liittokokoukset pidetään kerran kaksi kertaa vuodessa.  Varsinainen kevätliittokokous pidetään huhti-toukokuussa.

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen järjestäytyminen;
  2. todetaan edustettuna olevat liiton jäsenet sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
  3. esitetään liiton toiminnan vuosikertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastajan tilinpäätöksestä antama lausunto, sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
  4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille;
  5. valitaan vaalitoimikunta ja hyväksytään vaalitoimikunnan ohjesääntö;
  6. käsitellään muut liiton hallituksen tai jäsenten esittämät asiat

Varsinainen syysliittokokous pidetään marras-joulukuussa.

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen järjestäytyminen;
  2. todetaan edustettuna olevat liiton jäsenet sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
  3. päätetään jäsenmaksujen suuruus;
  4. päätetään hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten sekä mahdollisten varajäsenten palkkiot;
  5. hyväksytään liiton strategia, mikäli strategiakausi on päättymässä tai voimassaolevaa strategiaa ollaan tarkistamassa;
  6. vahvistetaan seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma;
  7. valitaan hallituksen puheenjohtaja, mikäli hänen toimikautensa on päättymässä;
  8. valitaan hallituksen varapuheenjohtaja, mikäli hänen toimikautensa on päättymässä;
  9. valitaan muut hallituksen jäsenet ja mahdolliset varajäsenet, mikäli heidän toimikautensa on päättymässä;
  10. valitaan tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja;
  11. käsitellään muut liiton hallituksen tai jäsenten esittämät asiat.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai hallitus niin päättää tai jos kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä esittämänsä asian käsittelyä varten vaatii.

Kutsu ja esityslista liiton varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään kaksi viikkoa etukäteen sähköpostilla tai kirjallisesti. Kutsu ja esityslista liiton ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille sähköpostilla tai kirjallisesti kaksi viikkoa etukäteen.

Jäsenen, joka haluaa esittämänsä asian varsinaisen liittokokouksen asialistalle, on ilmoitettava siitä yhdistyksen/hallituksen sähköpostiin tai kirjallisesti liiton hallitukselle helmikuun loppuun mennessä kevätkokouksen osalta ja syyskuun loppuun mennessä syyskokouksen osalta.

  1. Hallinto

Toimeenpanevana elimenä liiton toimintaa johtaa ja liiton asioita hoitaa hallitus, jonka toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallitus asettaa tarvittaessa toimiston avuksi toimikuntia. Hallituksen alaisena on liiton toimisto, jota johtaa hallituksen valitsema toiminnanjohtaja. Liittoa edustaa hallituksen määrittelemällä tavalla liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai muu taho.

Liiton hallituksen muodostavat liittokokouksessa kahdeksi (2) vuodeksi valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) hallituksen jäsentä sekä liittokokouksen niin päättäessä enintään kaksi (2) varajäsentä. Hallituksessa tulee olla molempien sukupuolten edustus ja kaikkien alueiden edustus.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät voi olla erovuorossa samana vuonna. Hallituksen jäsenistä ja mahdollisista varajäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa.

Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja varajäsen voidaan valita kuhunkin tehtävään enintään kolmeksi (3) peräkkäiseksi täydeksi toimikaudeksi. Jos hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen tai varajäsen ennen toimikauden päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan järjestön seuraavassa kokouksessa toinen vain siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksessa.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien tai muun hallituksen jäsenen ollessa estynyt tai esteellinen osallistumaan hallituksen kokoukseen, mahdolliset varajäsenet kutsutaan hallituksen kokoukseen liittokokouksen määräämässä järjestyksessä.

Hallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita yhdistyslain, näiden sääntöjen, hyvän hallinnon periaatteiden ja liittokokouksen päätösten mukaisesti.

Hallituksen tulee erityisesti

– kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
– valvoa ja johtaa liiton strategian toteuttamista
– valita tarpeelliset toimikunnat sekä päättää niiden tehtävistä liiton strategian mukaisesti
-valita ja vapauttaa tehtävistään järjestön johtavat toimihenkilöt (toiminnanjohtaja ja hänen esimiesalaiset);
-valvoa liiton toiminnan ja hallinnon johtamista
– hoitaa liiton taloutta ja tilinpitoa sekä laatia vuosikertomus ja toimintasuunnitelmat sekä talousarvioesitykset.
– lisäksi hallitus päättää maajoukkuevalintojen ja olympiakisavalintaehdotusten kriteereistä sekä siitä, kuka tai mikä taho liiton puolesta ko. valinnat tai ehdotukset tekee.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä.

  1. Toiminnanjohtaja

Toiminnanjohtaja hoitaa liiton päivittäistä hallintoa hallituksen johdon ja valvonnan alaisena sekä vastaa hallituksen päätösten toimeenpanosta.

Toiminnanjohtaja johtaa järjestön muita toimihenkilöitä.

  1. Liiton nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen, toiminnanjohtaja tai hallituksen tehtävään määräämä toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.

  1. Tilikausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

  1. Muut määräykset

Liittokokous vahvistaa golfin kilpailu-, mestaruus- ja merkkisäännöt ja kurinpitomääräykset.

Liittokokouksessa voidaan vahvistaa myös muita kuin lajikohtaisia kilpailu-, kurinpito- ja muita urheilutoimintaa koskevia sääntöjä ja määräyksiä, joita järjestön jäsenet sitoutuvat noudattamaan.

11.1 Antidopingtoiminta

Liiton jäsenet sitoutuvat antidopingtoimintaan ja noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa urheilun kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä.

11.2 Eettinen toiminta

Liittokokouksessa voidaan vahvistaa eettisiä säännöstöjä ja suosituksia. Liiton jäsenet sitoutuvat noudattamaan kulloinkin voimassaolevia eettisiä säännöstöjä.

Jäsen on velvollinen järjestön pyynnöstä antamaan selvityksen urheilun eettistä perustaa vakavasti vahingoittavasta toiminnastaan.

11.3 Urheilun oikeusturvalautakunta

Liiton jäsenet sitoutuvat noudattamaan Urheilun oikeusturvalautakunnasta annettuja sääntöjä ja määräyksiä ja Urheilun oikeusturvalautakunnan päätöksiä, elleivät jäsenet ole muun vastaavan oikeusturvaelimen piirissä.

11.4 Sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattamatta jättäminen

Mikäli jäsen jättää noudattamatta liiton sääntöjä, määräyksiä tai liiton hallituksen tai kokouksen tekemiä päätöksiä, hallitus voi määrätä sanktiona jäsenelle huomautuksen, varoituksen tai sakkorangaistuksen, jonka suuruuden vuosikokous vuosittain vahvistaa.

Ennen sanktiokäsittelyn aloittamista on jäsenelle annettava mahdollisuus kohtuullisessa ajassa antaa kirjallinen vastine sekä mahdollisuus suulliseen käsittelyyn. Perusteltu kirjallinen päätös sanktiosta on annettava tiedoksi jäsenelle kolmen päivän kuluessa sen tekemisestä. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.

Hallitus voi erottaa tai sulkea liiton toiminnasta määräajaksi jäsenen, joka ei enää täytä näissä säännöissä määrättyjä jäsenyyden edellytyksiä, toimii näiden sääntöjen tai liiton kokouksen tai hallituksen päätösten vastaisesti tai menettelyllään huomattavasti vahingoittaa järjestöä.

Seurajäsenet luovuttavat ylimmän kilpailutoimintaa koskevan valvonta- ja kurinpitovallan jäseniinsä nähden liitolle.

Kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta päättää hallitus tai sen määräämä eli sen mukaan muin tarkemmin liiton kurinpitomääräyksissä todetaan.

Hallitus tai sen määräämä elin voi päättää seurajäsenen jäseneen tai muuhun kilpailu- tai toimintaoikeuden omaavaan henkilöön kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailu- tai toimintakiellosta, varoituksesta tai sakosta sen mukaan kuin tarkemmin liiton kurinpitomääräyksissä todetaan, jos tämä on urheilun piirissä menetellyt liiton vahvistamien sääntöjen ja määräysten, antidopingsäännöstön eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Ennen sanktiokäsittelyn aloittamista on sen kohteena olevalle annettava mahdollisuus kohtuullisessa ajassa antaa kirjallinen vastine sekä erityisessä tapauksessa mahdollisuus suulliseen käsittelyyn. Perusteltu kirjallinen päätös sanktiosta on annettava tiedoksi kolmen päivän kuluessa sen tekemisestä. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus.

Hallituksen tai sen määräämän elimen päätöksestä voi valittaa Urheilun oikeusturvalautakuntaan lautakunnan sääntöjen mukaan.

  1. Sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöjä voidaan muuttaa, jos sääntömuutosta on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa liiton kokouksessa annetuista äänistä, ellei yhdistyslain säännöksistä muuta johdu.

  1. Liiton purkaminen

Mikäli liitto puretaan, sen varat on luovutettava suomalaista golfia edistävään aatteelliseen ja yleishyödylliseen tarkoitukseen liiton purkamisesta päättävän kokouksen päättämällä tavalla.

Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.