Tervetuloa asiantuntijablogiin! Osana Golf tekee hyvää -kampanjaa pureudumme golfin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin tutkitun tiedon pohjalta. Golfista, kuten elämästäkin, nauttii parhaiten, kun huolehtii myös itsestään – miten sinä voisit edistää hyvinvointiasi golfin avulla? Liikuttavia lukuhetkiä!
Oletko koskaan miettinyt, miten golfin pelaaminen tarkemmin vaikuttaa elimistön fysiologiaan ja aineenvaihduntaan? Tai oletko huomannut, että golfkauden aikana vyötärönympärys pienenee huomaamatta ja painonhallinta helpottuu?
Golfia pidetään välillä – erityisesti ei-golfaavien keskuudessa – pelinä, joka ei ole varsinaista liikuntaa. Moni yllättyykin, kuinka merkittävä vaikutus golfin pelaamisella on elimistön toimintaan. Iästä tai pelitasosta riippumatta golfkierroksen aikana kertyvä kohtuukuormitteinen kävelyliikunta yhdistettynä pelin lomassa tehtävään lihastyöhön – kuten lyönteihin ja bägin kuljettamiseen – sekä strategiseen aivotyöskentelyyn on havaittu hyödyttävän erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja aineenvaihduntaa. Tässä blogissa tarkastelemme, miten golf vaikuttaa elimistön aineenvaihduntaan erityisesti painonhallinnan näkökulmasta.
Alkava golfkausi on loistava hetki tarkastella myös omia elintapoja. Vaikka terveysvaikutukset ovat aina yksilöllisiä, jokainen meistä voi vaikuttaa omiin elintapoihinsa. Pienilläkin valinnoilla voi edistää omaa hyvinvointia. Etenkin painonhallinnan näkökulmasta golfkauden käynnistyessä kannattaa ottaa käyttöön mittareita, kuten kierroksella kertyvien askelmäärien ja vyötärönympäryksen seuranta, jotka auttavat konkretisoimaan golfin tuomia terveyshyötyjä ja tukevat motivaatiota pysyviin elintapamuutoksiin.
- Golfkauden käynnistyessä kannattaa ottaa käyttöön mittareita, kuten kierroksella kertyvien askelmäärien ja vyötärönympäryksen seuranta, jotka auttavat konkretisoimaan golfin tuomia terveyshyötyjä ja tukevat motivaatiota.
Miksi golfin pelaaminen helpottaa painonhallintaa?
Golfin pelaamisen on todettu olevan terveyttä edistävä liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset soveltuvat kaikenikäisille ja tasoisille pelaajille. Golf luokitellaan liikuntamuotona kohtuukuormitteiseksi terveysliikunnaksi, johon liittyy useita fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveyshyötyjä. Golfkierroksen aikana kertyvällä säännöllisellä kävelyllä ja lihastyötä vaativilla lyöntiliikkeillä on positiivisia vaikutuksia erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan sekä metaboliseen aineenvaihduntaan. Näin ollen golfia voidaan pitää hyvänä liikuntamuotona myös painonhallinnan ja vyötärönympäryksen pienentämisen näkökulmasta.
Golfin pelaamisesta aiheutuvaan fyysiseen aktiivisuuteen ja pelaamisen kuormittavuuteen jokainen pelaaja voi vaikuttaa itse. Pelaamisen intensiteettiin vaikuttavat muun muassa pelitapa, golfkentän pituus, maaston korkeusvaihtelut, golfkierroksen aikainen kävely, pelaajan kävelynopeus sekä yksittäisten harjoituslyöntien ja lyöntisuoritusten lukumäärä. Kuormituksen tarkempiin fysiologisiin vasteisiin vaikuttaa myös muun muassa pelaajan sukupuoli, ikä ja kuntotaso. Muistathan pelata mieluummin kävellen, jos terveydentilasi sen sallii. Mikäli haluat lisähaastetta kentälle, voit lisätä kuormitusta kantamalla bägiä tai kokeilla speedgolfia, jossa pelin tempo on huomattavasti nopeampi.
Kuinka paljon golfin pelaaminen kuluttaa energiaa?
Golfkierros mielletään usein kestoltaan pitkäksi liikuntasuoritukseksi, mutta juuri sen pitkä kesto yhdistettynä kohtuukuormitteiseen intensiteettiin mahdollistaa elimistön tehokkaan siirtymisen rasvavarastojen käyttöön ensisijaisena energianlähteenä liikuntasuorituksen aikana. Noin 3,5 tuntia kestävä golfkierros sisältää keskimäärin 9–10 kilometriä kävelyä ja noin 14 000 askelta. Keskimääräinen syke kierroksen aikana on noin 110 lyöntiä minuutissa, mikä vastaa pelaajan kuntotasosta riippuen noin 60 % maksimisykkeestä. Fyysisen kuormituksen voimakkuutta voidaan kuvata myös MET-arvolla. Tutkimusten mukaan kävellen pelatun golfkierroksen MET-arvo on noin 4,8, kun taas autolla pelatun kierroksen MET-arvo on noin 3,5. MET-arvoon vaikuttavat luonnollisesti muun muassa kävelynopeus ja pelin sujuvuus. Kävellen pelatun kierroksen aikana energiaa kuluu noin 1200 kcal, kun taas autolla pelatessa kävelyä ja askelia tulee vähemmän, jolloin kalorinkulutus jää noin 600 kcal:iin.
Golfin kohtuukuormitteinen intensiteetti tekee siitä ihanteellisen liikuntamuodon erityisesti niille, joiden tavoitteena on painonhallinta tai vyötärönympäryksen pienentäminen. Liikuntamuotona golf asettuu juuri sille kuormitustasolle, jolla liikunta tukee tehokkaimmin rasva-aineenvaihduntaa. Lisäksi tutkimusten mukaan golf voi parantaa veren rasva-arvoja nostamalla sydänystävällisen HDL-kolesterolin määrää ja alentamalla haitallista LDL-kolesterolia sekä triglyseriditasoja. Nämä positiiviset muutokset vähentävät sydänsairauksien riskiä ja auttavat erityisesti vyötärönympäryksen pienentämisessä ja painonhallinnassa.
Miten golfkierroksen aikainen lihaskuormitus tehostaa aineenvaihduntaa?
Vaikka golf ei ensisilmäyksellä vaikuta lihaskuntoharjoittelulta, se kuormittaa lihaksistoa yllättävän monipuolisesti. Yksittäinen golflyönti, joita kertyy kierroksen aikana pelattujen väylien määrästä riippuen kymmenittäin, aktivoi useita lihasryhmiä jaloista keskivartalon kautta yläraajoihin. Toistuvat kiertoliikkeet vahvistavat erityisesti keskivartalon syviä lihaksia, joilla on keskeinen rooli kehonhallinnassa ja ryhdin ylläpitämisessä. Golfin aikana tapahtuva kävelyliikunta yhdistettynä toistuviin, yksittäisiin räjähtäviin lihastyötä vaativiin lyöntisuorituksiin – kuten avaus- ja väylälyönteihin, chippeihin ja putteihin – ylläpitää lihasvoimaa ja lisää kehon kokonaisenergiankulutusta. Lisäksi bägin ja muiden varusteiden kuljettaminen, erityisesti bägiä kantaen, toimii toiminnallisena voimaharjoituksena, joka kuormittaa hartioita, yläselkää sekä keskivartaloa.
Lihastyö vaikuttaa suoraan myös elimistön aineenvaihduntaan. Fyysinen kuormitus parantaa lihasten insuliiniherkkyyttä ja tehostaa glukoosin eli verensokerin käyttöä solujen energiantuotannossa. Tämä auttaa pitämään verensokerin tasaisempana sekä päivän mittaan että golfkierroksen aikana. Samalla lihastyö aktivoi entsyymejä, jotka osallistuvat rasvahappojen pilkkomiseen ja kuljettamiseen solujen käyttöön energiaksi – erityisesti silloin, kun liikunta on säännöllistä ja pitkäkestoista. Näin golfkierroksen aikana saavutettu aerobinen ja lihaskuntoharjoittelu tukee sekä sokeri- että rasva-aineenvaihduntaa, mikä on avainasemassa painonhallinnassa ja vyötärönympäryksen pienentämisessä. Lihaskunnon parantuessa myös lepoaineenvaihdunta tehostuu, sillä aktiiviset lihakset kuluttavat enemmän energiaa myös levossa. Tämä puolestaan tukee ja edistää kestävää painonhallintaa.
Miten golfin pelaaminen vaikuttaa insuliiniherkkyyteen ja verensokeriin?
Säännöllinen golfin pelaaminen edistää elimistön insuliiniherkkyyttä, eli parantaa kehon kykyä hyödyntää verensokeria tehokkaasti energiantuotannossa. Tämä tarkoittaa, että verensokeri pääsee helpommin lihassolujen käyttöön, jolloin haiman ei tarvitse erittää yhtä paljon insuliinia. Vaikutus on erityisen tärkeä silloin, kun pyritään ehkäisemään insuliiniresistenssiä – tilaa, joka altistaa vyötärölihavuudelle, 2-tyypin diabetekselle ja muille aineenvaihduntasairauksille.
Golf on liikuntamuoto, jossa liikuntasuoritus on pitkäkestoista mutta kohtuullisesti kuormittavaa. Kentällä vietetään useita tunteja kevyessä ja keskitehoisessa rasituksessa, mikä on erittäin tehokas tapa vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan. Tämä liikuntamuoto parantaa lihasten glukoosinottoa, lisää glykogeenivarastojen uusiutumiskykyä ja auttaa ylläpitämään tasaisempaa verensokeria myös pelin jälkeen. Lisäksi lihastyö aktivoi useita aineenvaihdunnallisia reittejä, jotka tukevat rasvojen ja sokerien käyttöä energialähteenä. Kun suuret lihasryhmät työskentelevät toistuvasti – esimerkiksi kävellessä, lyödessä ja bägiä kantaessa – ne kuluttavat tehokkaasti glukoosia ja rasvahappoja. Tämä ehkäisee ylimääräisen energian varastoitumista rasvakudokseen erityisesti keskivartalon alueelle, joka on terveydelle riskialttein rasvan kertymisalue.
Golfin kesto ja energiankulutus vaativat huomiota myös ravitsemuksen näkökulmasta. Tasapainoinen ja oikein ajoitettu välipala golfkierroksen aikana auttaa ylläpitämään verensokeria tasaisena sekä tukee jaksamista kierroksen loppuun saakka. Proteiinia ja hitaita hiilihydraatteja sisältävä eväs voi ehkäistä äkillisiä verensokerin heilahteluja, jotka muuten saattaisivat johtaa väsymiseen tai hallitsemattomaan nälkään pelin jälkeen.
Miksi aivoja haastava toiminta ja stressinhallinta tukevat painonhallintaa?
Golf on ainutlaatuinen laji, sillä se yhdistää kevyen tai kohtuukuormitteisen kestävyysliikunnan jatkuvaan kognitiiviseen osallistumiseen ja aivojen aktivoimiseen. Kentällä liikutaan rauhalliseen tahtiin luonnon keskellä, mutta samalla tarvitaan tarkkaa keskittymistä, päätöksentekokykyä ja strategista ajattelua – esimerkiksi lyöntien suunnittelussa, maaston lukemisessa ja pelin rytmittämisessä. Tämä kokonaisuus stimuloi aivotoimintaa, ylläpitää vireystilaa ja kuluttaa energiaa muun muassa glukoosina, jota aivot käyttävät ensisijaisena polttoaineenaan.
- Golf on ainutlaatuinen laji, sillä se yhdistää kevyen tai kohtuukuormitteisen kestävyysliikunnan jatkuvaan kognitiiviseen osallistumiseen ja aivojen aktivoimiseen.
Tutkimusten mukaan golfilla on myös merkittävä stressiä lievittävä vaikutus. Luonnossa tapahtuva liikunta, pelin rauhallinen rytmi sekä sosiaalinen kanssakäyminen laskevat kehon stressihormonien, erityisesti kortisolin, tasoa. Tämä on painonhallinnan kannalta olennaista, sillä jatkuvasti koholla oleva kortisoli voi altistaa rasvan kertymiselle etenkin vyötärön seudulle, vaikuttaa haitallisesti verensokeriin ja lisätä ruokahalua – erityisesti makean ja rasvaisen ruoan himona. Stressin lievittyessä myös kehon aineenvaihdunta ja hormonitoiminta palautuvat tasapainoon. Insuliinin teho paranee, mikä helpottaa verensokerin hallintaa ja vähentää äkillisiä nälkäpiikkejä. Lisäksi mielialan koheneminen vähentää taipumusta tunneperäiseen syömiseen, joka on yksi yleisimmistä esteistä painonhallinnalle.
Liikunnalla tiedetään olevan myös suora vaikutus aivoalueisiin, jotka säätelevät ruokahalua ja kylläisyyttä. Kun stressi vähenee ja aivot aktivoituvat terveellä tavalla, on helpompaa tehdä harkittuja ja tasapainoisia valintoja syömisen suhteen. Näin golf voi vaikuttaa epäsuorasti siihen, miten ja miksi syömme – ja auttaa siten ylläpitämään hallittua ruokarytmiä sekä terveellisiä elämäntapoja myös kentän ulkopuolella.
Miksi golf on loistavaa liikuntaa painonhallinnan tueksi?
Golfin säännöllinen pelaaminen tukee painonhallintaa ja vyötärönympäryksen pienentymistä useiden fysiologisten mekanismien kautta:
- Pitkäkestoinen, kohtuukuormitteinen liikunta tehostaa erityisesti viskeraalisen eli sisäelinten ympärille kertyneen rasvan käyttöä energianlähteenä.
- Kiertävät ja toistuvat, lihastyötä vaativat lyöntiliikkeet aktivoivat monipuolisesti koko kehon lihaksistoa sekä parantavat tehokkaasti sokeriaineenvaihduntaa.
- Insuliiniherkkyyden paraneminen vähentää rasvan kertymistä vatsaonteloon ja ehkäisee haitallisen insuliiniresistenssin kehittymistä.
- Stressitasojen lasku vähentää kortisolin määrää elimistössä ja ehkäisee rasvan kertymistä erityisesti keskivartaloon.
- Säännöllinen liikkuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus tukevat terveellisten elämäntapojen ylläpitämistä pitkäjänteisesti.
Golfin monipuoliset fysiologiset vaikutukset tekevät siitä ihanteellisen liikuntamuodon painonhallintaan ja erityisesti vyötärönympäryksen pienentämiseen. Se yhdistää tasapainoisesti aerobista liikuntaa, lihaskuntoharjoittelua ja stressinhallintaa – ja tapahtuu vieläpä miellyttävässä, luonnonläheisessä ja sosiaalisessa ympäristössä. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä tekee golfista erinomaisen valinnan osaksi terveellistä ja tasapainoista elämäntapaa.
Asiantuntija Julia Kettinen
Julia Kettinen on 30-vuotias kansainvälisesti menestynyt golfin terveysvaikutusten erityisasiantuntija ja tutkija. Hän tutkii erityisesti golfin fysiologisia terveysvaikutuksia sydän-ja verisuonitautien sekä aivoterveyden näkökulmista. Koulutukseltaan Kettinen on Terveystieteiden tohtori liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineesta ja golfin ammattivalmentaja sekä Master Golf Academyn monivuotinen pro. Lisäksi Julia toimii Itä-Suomen Yliopistossa Biolääketieteen yksikössä liikunta- ja urheilulääketieteen oppiaineessa osa-aikaisena yliopisto-opettajana. Julia asuu Sveitsin Zürichissä, mutta käy säännöllisesti Suomessa opettamassa ja luennoimassa.